55 miljoonaa vuotta vanha pöllön luuranko paljastaa varhaisen kehityksen

Frankfurtissa sijaitsevan Senckenberg-tutkimuskeskuksen tiedemiehet ovat yhdessä kansainvälisten kollegoidensa kanssa kuvanneet uuden, fossiilisen pöllölajin, Primoptynx poliotauros. Luuranko, joka on 55 miljoonaa vuotta vanha, on vanhin löydetty, näin täydellisesti säilynyt fossiili varhaiselta pöllöjen kehitysajalta. Löytö tarjoaa ensimmäistä kertaa tietoa näiden muinaisten lintujen elintavoista.

Fossiili on peräisin Pohjois-Amerikan Willwood-muodostumasta, ja sen löysi jo 30 vuotta sitten tutkija Philip Gingerich. "Löydöt pöllöjen varhaisesta evoluutiosta ovat erittäin harvinaisia. Yleensä löytyy vain yksittäisiä luita tai fragmentteja", kertoi tohtori Gerald Mayr Senckenberg-instituutista. Uusi löytö, jossa suurin osa luurangosta on säilynyt lukuun ottamatta kalloa, on poikkeuksellisen merkittävä.

Primoptynx poliotauros oli suunnilleen nykyisen tunturipöllön kokoinen, mutta sen tassujen rakenne poikkesi merkittävästi nykyisistä pöllöistä. Sillä oli huomattavasti suuremmat kynnet takavarpaassa ja toisessa varpaassa verrattuna muihin varpaisiin. Tämä kynsimuoto on tyypillinen nykyisille petolinnuille, kuten haukille ja kotkille, jotka käyttävät kynsiään saaliin tappamiseen.

Tutkijat olettavat, että muinainen pöllö tappoi saaliinsa jaloillaan, toisin kuin nykyiset pöllöt, jotka käyttävät nokkaansa. "Näyttää siltä, että näiden varhaisten pöllöjen elintavat erosivat merkittävästi niiden nykyisten sukulaisten tavoista", Mayr lisäsi. Löytö viittaa myös siihen, että varhais-eoseenikaudella Pohjois-Amerikassa vallitsi suuri monimuotoisuus pöllöjen keskuudessa, pienistä Eostrix gulottai -lajeista aina tähän uuteen, suureen lajiin.

On vielä epäselvää, miksi pöllöjen metsästystekniikka muuttui evoluution aikana. Tutkijat arvelevat, että syynä saattoi olla kilpailu päiväsaikaan saalistavien petolintujen kanssa myöhemmin eoseenikaudella. Tämä kilpailu saattoi ajaa pöllöjä kehittymään yöllisiksi.