Tekoäly murti Napoleonin salakirjoitetun viestin vuodelta 1809
Tekoälytutkija käytti GPT-6 Astraa murtamaan 217 vuotta vanhan Napoleonin salakirjoitetun sotilasviestin. Viesti paljastaa tietoja Ranskan sotilaallisesta asemasta ennen vuoden 1809 sotaa Itävaltaa vastaan.
Tekoälytutkija Carter Church on onnistunut murtamaan Napoleon Bonaparten vuonna 1809 kirjoittaman salakirjoitetun sotilasviestin käyttämällä OpenAI:n GPT-6 Astra -mallia. Viestiä ei ole pystytty tulkitsemaan täysin sen kirjoittamisesta lähtien 217 vuotta sitten, koska sitä varten tarkoitettu salakirjoituskirja on kadonnut.
Church, joka työskentelee SentinelOnella tekoälyinsinöörinä, käytti kuuden tunnin ajan GPT-6 Astraa tunnistamaan kirjaimet historiallisesta asiakirjakuvasta ja analysoimaan sen salakirjoitusta. Viesti on päivätty 16. maaliskuuta 1809, juuri ennen kuin Itävalta valmistautui sotaan Ranskaa vastaan. Siinä Napoleon ohjeisti Italian varakuningasta, äitipuoltaan Eugène de Beauharnaisia, välittämään sotilastietoja Ranskan kenraalille Auguste de Marmontille salakirjoitettuna.
Tutkijat olivat aiemmin onnistuneet tunnistamaan vain 33 symbolia viestistä, joka sisälsi noin 1300 salakirjoitusyksikköä ja 155 eri symbolia. Tekoälymalli käytti muun muassa simuloidun jäähdytyksen algoritmia tunnistaakseen symbolien todennäköisiä vastineita kirjaimille ja sanoille. Malli vertasi tuloksia historiallisiin ranskalaisiin teksteihin, mukaan lukien Alexandre Dumas'n ja Victor Hugon teoksiin, arvioidakseen ratkaisujen uskottavuutta.
Murtamisen jälkeen selvisi, että viesti sisälsi yksityiskohtaista tietoa Ranskan ja sen liittolaisten sotilaallisesta asemasta Euroopassa ennen vuoden 1809 sotaa. Se kattoi joukkojen sijoittumisen Baijerissa, Puolassa, Saksin alueella ja Italiassa sekä Venäjän joukkojen etenemisen kohti Itävaltaa. Viesti täydensi myös aiempia tietoja Marmontin sijainnista ja Ranskan sotilaallisista suunnitelmista, auttaen Marmontia pysymään tietoisena kokonaistilanteesta hänen toimiessaan kaukana pääjoukoista.
Church totesi, että vastaava työ olisi perinteisesti vaatinut huomattavasti aikaa ja erikoisasiantuntemusta. Tekoälyn etuna oli sen kyky suorittaa samanaikaisesti historiallinen tunnistus, symbolien luokittelu, salakirjoituksen päättely ja tekstin rekonstruointi. Tulokset validoitiin vertaamalla niitä historiaan ja poistamalla samankaltaiset historiadatat vertailusta, mikä vahvisti, että tekoäly ei kopioinut olemassa olevaa tietoa. Murretun viestin on nyt tunnustettu Cryptiana-tietokannassa.