Työnhaku ja tekoäly: Hyväksyttävää vai vilppiä?
Työnhakijat ja työnantajat käyttävät yhä enemmän tekoälyä rekrytoinnissa. Vaikka monet hyväksyvät sen tiettyyn rajaan asti, rajat sen eettisyyden ja vilpin välillä hämärtyvät.
Työnhakijoiden ja työnantajien suhde tekoälyyn (AI) työnhakuprosessissa herättää kysymyksiä hyväksyttävyydestä ja eettisyydestä. Nuoret valmistuneet ja rekrytoijat kertovat tekoälyn yleistyneen työhakemusten laadinnassa, ja monet työnantajat sallivat sen käytön tietyissä rajoissa.
Kysymys kuuluu, missä menee raja hyväksyttävän avustamisen ja epäeettisen toiminnan tai vilpin välillä. Eräs 22-vuotias vastavalmistunut kertoo käyttäneensä tekoälyä CV:n ja saatekirjeiden muotoilussa sekä oikeiden avainsanojen löytämisessä hakuvaiheen seulontaa varten. Hän pitää tekopyhänä sitä, että yritykset kieltävät hakijoilta tekoälyn käytön, vaikka jotkut työnantajat itse hyödyntävät sitä hakijoiden seulonnassa.
Institute of Student Employers (ISE) -järjestön tutkimus paljastaa, että suurin osa brittiläisistä työnantajista on yhä hyväksyvämpiä tekoälyn käytölle rekrytoinnissa, erityisesti hakemusten ja saatekirjeiden laatimisessa. Kuitenkin 92 % työnantajista on kohdannut tai epäillyt tekoälyn väärinkäyttöä, kuten sen käyttöä reaaliaikaisena apuna videohaastatteluissa tai tehtävien suorittamisessa.
Lisääntynyt tekoälyn käyttö lisää kilpailua ja paineita työnhakijoille, etenkin korkeasti kilpailluilla aloilla. Esimerkiksi energia-alan yritys EDF joutui sulkemaan hakuprosessinsa ennenaikaisesti valtavan hakijamäärän vuoksi, johon tekoälyn uskotaan vaikuttaneen. Yritykset kohtaavat moraalisen dilemman: kuinka tasapuolistaa pelikenttää, kun osa hakijoista käyttää tekoälyä laajasti ja osa ei lainkaan.
Työnhakijoita kehotetaan tarkistamaan työnantajan ohjeistus tekoälyn käytöstä ja käyttämään sitä apuvälineenä, joka täydentää hakemusta oman persoonan ja äänen säilyttäen. Vilpittömyys ja kyky perustella omaa kiinnostusta ovat edelleen keskiössä.