Tekoäly auttaa tulkitsemaan muinaista babylonialaista kirjallisuutta
Professori Enrique Jiménez LMU Münchenistä kehittää tekoälypohjaista alustaa, Fragmentariumia, vanhojen babylonialaisten tekstien rekonstruointiin. Alusta julkaistaan pian yleisölle.
Ludwig-Maximilians-Universität Münchenissä (LMU) kehitetty Fragmentarium-alusta hyödyntää tekoälyä muinaisen babylonialaisen kirjallisuuden tutkimuksessa. Professori Enrique Jiménezin johtama projekti pyrkii digitoimaan ja rekonstruoimaan tuhansia vuosia vanhoja, savitauluille kirjoitettuja tekstejä, joista on säilynyt vain fragmentteja.
Babylonialainen kirjallisuus, mukaan lukien maailmankirjallisuuden merkkiteos Gilgameš-eepos, on säilynyt hajanaisina kappaleina. Perinteisesti tutkijat ovat joutuneet vertailemaan ja yhdistelemään näitä savitaulujen sirpaleita manuaalisesti, mikä on ollut erittäin työlästä. Jiménezin tiimi on vuodesta 2018 lähtien digitointut 22 000 tekstifragmenttia ja kehittänyt tekoälyalgoritmin, joka osaa tunnistaa ja yhdistellä näitä fragmentteja automaattisesti.
Fragmentarium on merkittävä edistysaskel muinaisten tekstien ymmärtämisessä. Sen avulla on jo tunnistettu satoja uusia käsikirjoituksia ja tekstiyhteyksiä. Esimerkiksi joulukuussa 2022 ohjelmisto tunnisti Gilgameš-eepoksen nuorimpaan tunnettuun tablettiin kuuluvan fragmentin, joka on peräisin vuodelta 130 eaa. Tämä löytö on herättänyt kiinnostusta, sillä se osoittaa eepoksen merkityksen jatkuneen tuhansia vuosia alkuperäisen kirjoittamisen jälkeen.
LMU aikoo julkaista Fragmentariumin yleisölle helmikuussa 2023. Samalla se julkaisee ensimmäistä kertaa digitaalisen version Gilgameš-eepoksesta, joka sisältää kaikki tunnetut fragmenttiversiot. Alustan on tarkoitus helpottaa myös tutkijoiden työtä ympäri maailmaa, ja sen avulla pyritään avaamaan uusia näkökulmia muinaiseen babylonialaiseen kulttuuriin ja kirjallisuuteen.