Tekoälyn säätely: yli 2000 ehdotusta, ei pitkän aikavälin viitekehystä
Tuhannet tekoälyä koskevat sääntelyehdotukset ovat syntyneet Yhdysvalloissa, mutta yksikään niistä ei tarjoa kattavaa, tulevaisuuteen suuntautuvaa sääntelyviitekehystä. Asiantuntijat vaativat kansallisen sääntelyelimen perustamista.
Yhdysvalloissa on esitetty yli 2000 ehdotusta tekoälyn (AI) sääntelyksi eri tahoilta, mukaan lukien osavaltiot, kongressi ja yksityinen sektori. Huomionarvoista on, että yksikään näistä ehdotuksista ei pyri luomaan kestävää ja kattavaa, tulevaisuuteen suuntautuvaa sääntelyviitekehystä tekoälyn kehityksen ohjaamiseksi.
Alan asiantuntijat, kuten entinen Nasdaqin toimitusjohtaja Bob Greifeld, ilmaisevat huolensa siitä, että nykyiset ehdotukset keskittyvät pääasiassa nykyhetken ongelmien ratkaisemiseen. Heidän mukaansa tekoälyn nopean kehityksen vuoksi tarvitaan ennakoivaa toimintaa sen sijaan, että odotettaisiin kriisiä, kuten aiempien sääntelyelinten, kuten SEC:n (arvopaperi- ja pörssikomissio) tai NRC:n (ydinturvallisuusvirasto), perustamista.
Greifeld ehdottaa Yhdysvaltain arvopaperi- ja pörssikomission (SEC) toimintamallin soveltamista tekoälyn sääntelyyn. Hän kuvaa, kuinka SEC:n vaatimus julkistaa ja kommentoida muutoksia pörssiteknologiaan on edistänyt Yhdysvaltain pääomamarkkinoiden maailmanlaajuista asemaa. Vastaavaa mallia voitaisiin käyttää tekoälyn suurten mallien kehityksen läpinäkyvyyden lisäämiseksi.
Pyrkimyksenä on luoda kansallinen sääntelyelin, jolla olisi laaja mandaatti valvoa tekoälyn kehitystä ja sen tarjoamia mahdollisuuksia sekä mahdollisia ongelmia. Vaikka tällainen elin ei ole ihmelääke ja vaatii jatkuvaa valvontaa, se nähdään välttämättömänä askeleena tasapainoisen innovaation ja asianmukaisen sääntelyn välillä globaalissa kilpailussa. Lyhyellä aikavälillä sääntely saattaa hidastaa kehitystä, mutta pitkällä aikavälillä se luo edellytykset laajemman hyödyn saavuttamiseksi.