Tekoälyllä etsitään haavoittuvuuksia, mutta uhka kasvaa
Groningenin yliopiston tutkijat varoittavat, että tekoäly voi nopeuttaa ohjelmistohaavoittuvuuksien löytämistä, mikä lisää kyberturvallisuuden haasteita.

Groningenin yliopiston tutkijat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että kehittyneet tekoälyjärjestelmät voivat merkittävästi pahentaa kyberturvallisuuden "kissa ja hiiri" -leikkiä.
Aline Klingenberg ja Evgeni Moyakine, jotka tutkivat tietoturvaa ja IT-oikeutta, totesivat, että tekoäly voi nopeuttaa ohjelmistohaavoittuvuuksien tunnistamista. Heidän kommenttinsa seuraavat Anthropic-yrityksen ilmoitusta uudesta generatiivisesta kielimallista nimeltä Mythos, jonka kerrotaan kykenevän löytämään aukkoja käyttöjärjestelmissä, selaimissa ja palvelimissa.
Moyakinen mukaan tällaiset työkalut voivat olla arvokkaita yrityksille ja organisaatioille, jotka pyrkivät parantamaan järjestelmiensä suojausta ja täyttämään säännöksiä, kuten EU:n NIS2-direktiivin vaatimuksia. Hän kuitenkin varoitti, että samoja kykyjä voivat väärinkäyttää myös hakkerit, mikä luo uudenlaisia haasteita digitaaliselle turvallisuudelle.
Tutkijat korostivat eroja Yhdysvaltojen ja Euroopan lähestymistavoissa uusien teknologioiden sääntelyyn. Euroopassa uusia teknologioita arvioidaan usein aiemmin yksityisyyden, turvallisuuden ja yhteiskunnallisten seurausten kannalta, kun taas Yhdysvalloissa painotetaan enemmän yrittäjyyden vapautta. Heidän mukaansa maailmanlaajuisen digitaalisen sääntelyn toteuttaminen on kuitenkin vaikeaa.
Moyakine ja Klingenberg kehottavat yrityksiä sopeuttamaan liiketoimintaprosessejaan ja päivitysten hallintaa pysyäkseen tekoälyn mahdollistamien uhkien edellä. Mythoksen kaltaisten tehokkaiden työkalujen saatavuuden rajoittaminen ja valvonta ovat keskeisiä kysymyksiä tulevaisuuden kyberturvallisuudessa.