Allianz Trade: Vuoden 2026 helleaallot maksavat Euroopalle 113 miljardia euroa

Allianz Trade julkaisi raportin, joka arvioi vuoden 2026 äärimmäisten sääilmiöiden taloudellisia vaikutuksia. Euroopan helleaallot aiheuttivat merkittävän 113 miljardin euron vuotuisen tuotantokustannuksen 30 maassa, mikä vastaa noin 0,46 % maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Tämä summa on noin 60 % vuoden 2025 globaaleista äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamista tappioista. Arvio perustuu kunkin maan voimakkaimpaan viiden päivän hellejaksoon kesä-elokuussa, huomioiden ilmankosteuden ja väestön määrän. Italia, Saksa ja Ranska kärsivät lähes kaksi kolmasosaa arvioiduista tappioista, kun taas Kyproksen kasvun hidastuminen oli suurin, 1,74 prosenttiyksikköä.

Raportti korostaa, että Eurooppa ei ollut ainoa äärimmäisten sääilmiöiden kohteena vuonna 2026. Laajoja tulvia koettiin useissa Afrikan maissa, kuten Madagaskarissa, Malawissa, Mosambikissa, Etelä-Afrikassa, Sambiassa ja Zimbabwessa, sekä Tunisiassa ja Marokossa. Indonesiassa oli aktiivinen metsäpalokausi, ja Nepalin–Kiinan rajaseudun tulvat vaativat arviolta 4–5 miljardin dollarin jälleenrakennuskustannuksia. Perussa julistettiin hätätiloja sekä helmikuun tulvien että El Niñoon liittyvien sateiden vuoksi.

Allianz Researchin lanseeraama vuosittainen Allianz Climate Economics Report (ACE) tutkii, miten ilmastonmuutos vaikuttaa talouskasvuun ja inflaatioon. Analyysi hyödyntää ClimRad (Climate Data Radar) -alustaa, joka arvioi lämpötilan, helteen, kuivuuden ja sademäärien muutosten vaikutuksia BKT:hen ja inflaatioon. Tämä mahdollistaa sellaisten kustannusten tarkastelun, jotka ulottuvat fyysisten omaisuuserien vahinkojen ja vakuutuskorvausten lisäksi tuotannon menetyksiin ja kotitalouksien ostovoiman paineisiin.

Globaalisti äärimmäiset sääilmiöt aiheuttivat vuonna 2025 taloudellisia tappioita 210 miljardia dollaria, mikä on 32 % vähemmän kuin edellisvuonna, mutta silti 20 % yli vuosien 2000–2019 keskiarvon. Tappioiden osuus talouksien koosta vaihteli suuresti: Yhdysvalloissa absoluuttiset tappiot olivat suurimmat (118,5 mrd. USD eli 0,4 % BKT:sta), mutta Jamaikan tappiot olivat 39,4 % BKT:sta.

Vuosien 2025–2026 katastrofit paljastivat kasvavan sopeutumisvajeen. Ennaltaehkäisyjärjestelmiin, valmiiksi järjestettyyn rahoitukseen ja selkeisiin vastausmekanismeihin panostaneet maat olivat paremmassa asemassa kuin ne, jotka luottivat pääasiassa jälkikäteen annettavaan apuun. Raportti korostaa, että kestävyys riippuu vähemmän katastrofin jälkeisestä hätämenojen määrästä kuin jatkuvasta ennaltaehkäisystä, valmiista rahoituksesta ja selkeästä vastuusta ennen sitä.