Amicus curiae: Pelkkä julkkiskäyttö ei riitä sisällön poistoon
Median mukaan pelkkä julkkiskasvojen kaupallinen hyödyntäminen ei yksinään riitä perusteeksi vaatia sisällön poistamista verkosta, totesi oikeuden määräämä asianajaja oikeudessa.

Oikeuden määräämä asianajaja (amicus curiae) Gautam Bhatia esitti Delhin käräjäoikeudelle 7. lokakuuta, ettei pelkkä julkkiskasvojen kaupallinen hyödyntäminen saa itsessään olla riittävä peruste vaatia verkkopalveluita poistamaan sisältöä. Tämä kanta tuli esiin näyttelijä Janhvi Kapoorin oikeustapauksessa, jossa käsitellään henkilökohtaisten oikeuksien laajuutta.
Bhatia selvensi, että kaupallinen käyttö yhdistettynä johonkin muuhun tekijään, kuten harhaanjohtamiseen tai tekaistuun yhteistyövaikutelmaan, voi johtaa oikeudellisiin toimiin. Pelkkä kaupallinen tarkoitus ei kuitenkaan hänen mukaansa riitä. Mielikuvaoikeuksien oikeustapauksia, joissa ovat mukana myös näyttelijät Vivek Oberoi ja Aaradhya Bachchan, käsittelee tuomari Anup Jairam Bhambhani. Bhatian argumentit ovat osa laajempaa keskustelua siitä, miten julkisuuden henkilöiden oikeuksia tulisi rajata digitaalisessa ympäristössä. Seuraavaksi kuullaan sosiaalisen median alustojen edustajia.
Bhatian mukaan julkkisten oikeusvaatimukset tulisi erotella ja käsitellä erikseen. Kaupalliset vaatimukset, kuten tekijänoikeus- ja tavaramerkkiloukkaukset sekä harhaanjohtavan mainonnan estäminen (passing off), tulisi arvioida erikseen muista vaatimuksista, jotka liittyvät yksityisyyteen, ihmisarvoon ja autonomiaan. Hän korosti, ettei ole olemassa yhtä yhtenäistä mielikuvaoikeutta, vaan se koostuu useista eri oikeuksista, joita laki suojaa vaihtelevasti.
Keskustelu koskettaa suoraan sisällöntuottajia ja julkkiksia. Bhatia antoi esimerkin, jossa jalkapallofani tuli kuuluisaksi yhdestä valokuvasta. Hän totesi, että kuuluisuuden raja on "nestemäinen" digitaaliaikana, ja ehdotti, että kaikille tulisi antaa samat lähtöoikeudet identiteettiinsä. Vain ne, joiden kuvaan liittyy kaupallista arvoa, voisivat nostaa kaupallisia vaatimuksia, ja niiden tulisi perustua siihen, onko yleisöä harhaanjohdettu.