Akkututkija haastaa vääriä tietoja sähköajoneuvoista

Professori Patrik Johansson Chalmersin teknillisestä yliopistosta on omistautunut akkututkimukselle ja pyrkii samalla aktiivisesti oikomaan yleisiä harhaluuloja sähköajoneuvojen ja akkujen ympäristövaikutuksista. Hän korostaa tarvetta erottaa faktat fiktiosta monimutkaisissa teknologia- ja ympäristökeskusteluissa.

Johansson johtaa Chalmersin akkujen tutkimusaloitetta ja eurooppalaista akkujen tutkimusverkostoa. Hän on huolissaan sähköautojen ja -lentokoneiden ympärillä leviävistä vääristä tiedoista ja ylioptimistisista arvioista. Vaikka sähköautot tarjoavat etuja fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna päästöjen vähentämisessä, Johansson muistuttaa, etteivät ne ole täysin ongelmattomia. "Sähköautot eivät ratkaise yleisiä ympäristöongelmiamme", hän toteaa ja peräänkuuluttaa vähempää autojen käyttöä, yhteiskäyttöä ja julkisen liikenteen suosimista.

Tutkijana Johansson on tottunut haastamaan olettamuksia ja usein esiintyy julkisuudessa oikaisemassa väärinkäsityksiä. Hän kritisoi tiedotusvälineiden aiempaa, yltiöpositiivista suhtautumista sähköautoihin ja nykyistä, osittain lobbauksen ohjaamaa, negatiivista kampanjointia. "Fossiilisilla polttoaineilla käyvät autot eivät koskaan tule olemaan ympäristöystävällisempiä kuin sähköautot", hän sanoo. Samaan aikaan hän myöntää akkujen valmistuksen ja kierrätyksen vaativan jatkuvaa kehitystyötä ympäristöystävällisempään suuntaan.

Sähköisistä lentokoneista Johansson on skeptinen. Vaikka pienempiä lentokoneita voidaan ehkä tulevaisuudessa käyttää akkuvirralla, monet nykyiset arviot perustuvat virheelliseen dataan ja toiveajatteluun. Hän painottaa, että akkukenno on vain osa kokonaista akkujärjestelmää ja että seuraavan sukupolven akkuteknologia ei ole valmis ihan lähivuosina. Hän huomauttaa, että monet uusia teknologioita kehittävät tahot eivät kuuntele kokeneita alan asiantuntijoita.

Johanssonin tutkimus keskittyy seuraavan sukupolven akkuihin, joiden tavoitteena on parantaa energiatiheyttä painoon ja tilavuuteen nähden. Keskeisiä tutkimusalueita ovat kestävät materiaalit, integroidut anturit, liuotinvapaat akkuteknologiat sekä grafeeni- ja rikkiperustaiset akut. Lisäksi akkukierrätysstrategioiden kehittäminen on tärkeää. Pääpaino on kuitenkin energian varastoinnissa uusiutuvista lähteistä, kuten aurinko- ja tuulivoimasta. "Meidän on löydettävä uusia tapoja varastoida energiaa", Johansson toteaa, korostaen että nykyiset akut eivät vielä riitä täysin ja että tutkimuksen tulee ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia.