BDO: Sääntelyuudistus muuttaa vakuutusalan valvontaa Saksassa
Saksan valtiovarainministeriö julkaisi helmikuussa luonnoksen laiksi, joka toteuttaa EU:n Solvency II -sääntelyn uudistuksen ja vakuutusalan elvytys- ja selvitysstrategiadirektiivin. Uudet säännöt tulevat voimaan tammikuussa 2027.
Saksan liittovaltion valtiovarainministeriö (BMF) on julkaissut helmikuun 10. päivänä 2026 luonnoksen uudeksi laiksi, joka koskee vakuutusyhtiöiden elvytystä, selvittämistä ja valvontaa (VSAAG). Lakiehdotus tuo Saksan lainsäädäntöön kaksi keskeistä eurooppalaista direktiiviä: Solvency II -direktiivin muutoksia koskevan direktiivin (EU) 2025/2 sekä vakuutusyhtiöiden elvytystä ja selvittämistä koskevan direktiivin (IRRD).
Uudet säännökset astuvat voimaan 30. tammikuuta 2027 ja toteuttavat rakenteellisia muutoksia Saksan vakuutusvalvontaan. Erityisesti suuret vakuutusryhmät ja kansainvälisesti toimivat vakuutusyhtiöt joutuvat uudistusten kohteeksi, sillä niiden hallinto- ja ohjausrakenteita tarkastellaan entistä tiukemmin.
Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa vakuutusalan rahoitusvakautta uusien kriisintorjunta- ja selvitystoimintojen avulla. Samalla kehitetään ryhmävalvontaa siten, että se vastaa paremmin vakuutusryhmien todellista taloudellista ohjausta. Lainsäädännössä otetaan huomioon myös suhteellisuusperiaate, jolloin vaatimukset mukautuvat yrityksen koon ja riskiprofiilin mukaan. Lisäksi kestävän kehityksen ja ilmastoriskien huomioimista vakuutusvalvonnassa vahvistetaan.
Keskeinen osa lakiehdotusta on IRRD-direktiivin toimeenpano, joka luo ensimmäistä kertaa EU:n laajuiset yhdenmukaiset säännöt vakuutusyhtiöiden elvytys- ja selvityssuunnittelulle. Tavoitteena on varmistaa järjestäytynyt uudelleenjärjestely tai selvitys kriisitilanteissa, suojaten samalla vakuutuksenottajia ja rahoitusvakautta. Saksassa finanssivalvontaviranomainen BaFin tulee toimimaan jatkossa myös vakuutusyhtiöiden selvitysviranomaisena.
Uudistus tuo mukanaan myös muutoksia vakuutusryhmien valvontaan. Ryhmän määritelmä perustuu entistä vahvemmin todelliseen taloudelliseen ohjaukseen. Tämä voi sisältää myös muita tekijöitä kuin perinteiset omistusrakenteet, kuten päätöksenteon keskitetyn koordinoinnin tai taloudellisten riippuvuuksien. Vaikka uudistus pyrkii tiukentamaan valvontaa monimutkaisissa konsernirakenteissa, se myös korostaa suhteellisuusperiaatetta tarjoamalla pienemmille ja vähemmän monimutkaisille yrityksille yksinkertaistettuja vaatimuksia esimerkiksi raportoinnin osalta. Lisäksi lakiehdotus edellyttää vakuutusyhtiöitä analysoimaan entistä tarkemmin kestävän kehityksen ja ilmastoriskien vaikutuksia liiketoimintamalleihinsa.