Syövän hoito kehittyy: Tavoitteena parempi potilasvaikutus
Uudet syöpähoidot, kuten täsmäonkologia ja immunoterapiahoidot, nopeuttavat kehitystä. Asiantuntijat keskustelivat, miten nämä edistysaskeleet hyödyttäisivät tulevaisuudessa useampia potilaita.
Syöpätutkimus on viime vuosina mullistunut. Täsmäonkologia, immunologiset, solu- ja geeniterapiat sekä molekyylidiagnostiikka ja digitaalinen yhteistyö ovat kiihdyttäneet edistystä merkittävästi. Berliinissä järjestetyssä Hauptstadtkongress Medizin und Gesundheit -tapahtumassa asiantuntijat pohtivat, miten "uuden tason onkologian", eli syövän torjunnan seuraavan kehitysasteen, hyödyt saataisiin tulevaisuudessa laajemmin potilaiden ulottuville.
Saksassa todetaan vuosittain noin 600 000 uutta syöpätapausta ja maassa kuolee syöpään noin 250 000 ihmistä. Vaikka syöpä on toiseksi yleisin kuolinsyy, viiden vuoden eloonjäämisaste kaikissa syöpätyypeissä on 67 prosenttia. Odotettavissa on, että syöpätapausten määrä kasvaa 20 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Onkologisen lääketutkimuksen ala elää kulta-aikaa: Yhdysvalloissa 2000-luvulla hyväksytyistä lääkkeistä peräti 66 prosenttia on syöpälääkkeitä.
Syöpälääkkeiden uusi sukupolvi on tehokkaampi ja vähemmän haittavaikutuksia aiheuttava. Professori Lena Illert Göttingenin yliopistollisesta sairaalasta totesi, että "uuden tason onkologian" kehitys, kuten immuuniterapiat ja kohdennetut lääkkeet, muuttaa hoitokenttää. Kemoterapioiden osuus uusista hyväksytyistä syöpälääkkeistä on enää kymmenen prosenttia.
Immunoterapioiden tavoitteena on aktivoida elimistön omaa immuunijärjestelmää syöpäsoluja vastaan. Erityisesti T-solut ovat tässä "super-tähtiä", joita voidaan tehostaa erilaisilla vasta-aineilla. Noin 70 erilaista vasta-ainetta on jo käytössä syöpäpotilailla. Esimerkiksi PD-1-estäjät auttavat immuunijärjestelmää tunnistamaan syöpäsolut poistamalla niiden "naamioitumisen". Illert mainitsi, että tällaisten vasta-aineiden määrä on kasvanut yhdestä vuonna 2011 jo 15:een vuonna 2025, ja niitä on hyväksytty yli kahteenkymmeneen syöpätyyppiin.
Hoitojen optimointi on kuitenkin edelleen keskeistä. Tutkimukset viittaavat siihen, että immuunitarkistuspisteiden eston ajoitus (ennen tai jälkeen klo 15) voi vaikuttaa hoidon onnistumiseen, mahdollisesti siksi, että T-solut ovat aamuisin "virkeämpiä". Myös mRNA-rokotteiden on osoitettu parantavan T-solujen toimintaa ja siten tehostavan vasta-aineterapioiden tuloksia. Tutkijat korostavat, että globaali tarve modernille syövänhoidolle kasvaa dramaattisesti, ja samalla diagnostiikka kehittyy nopeasti.