Tavalliset tiedotevirheet, joita tiedotusosastojen tulee välttää
Valtaosa lehdistötiedotteista epäonnistuu, koska ne ovat huonosti laadittuja, väärin kohdennettuja tai lähetetty väärään aikaan. Konkreettiset ohjeet ja oikea kohdennus parantavat merkittävästi medianäkyvyyttä.
Helsinki – Suuri osa yritysten lähettämistä lehdistötiedotteista ei koskaan johda mediahuomioon, enimmäkseen huonon sisällön, kohdentamisen ja toteutuksen vuoksi. Vuosittain tuhannet yritykset tekevät samat virheet tiedottaessaan uusista tuotteista, yritysjärjestelyistä tai merkkitapahtumista.
Toimittajien sähköpostilaatikot täyttyvät päivittäin sadoista viesteistä, ja useimmat niistä poistetaan nopeasti ilman lukemista. "Ongelma ei ole tiedotteiden formaatti, vaan niiden toteutus", toteaa asiantuntija. Valtaosa tiedotteista epäonnistuu joko sisällöllisesti, kohdentamisessa tai molemmissa.
Sisältövirheet liittyvät usein siihen, ettei tiedote sisällä todellista uutisarvoa. Pelkkä yrityksen sisäisten asioiden, kuten henkilöstömuutosten tai verkkosivujen uudistusten, tiedottaminen harvoin kiinnostaa ulkopuolisia. Uutisarvoa syntyy sen sijaan esimerkiksi merkittävistä markkinaprobleemia ratkaisevista tuotelanseerauksista, merkittävistä rahoituskierroksista tai yllättäviä löydöksiä sisältävistä tutkimusraporteista.
Kohdentamisvirheet ilmenevät, kun tiedote lähetetään toimittajille, jotka eivät käsittele kyseistä alaa tai maantieteellistä aluetta. Lehdistötiedotteen otsikon tulee olla selkeä ja informatiivinen, ei pelkkää markkinointihypeä. Esimerkiksi "Yritys X julkaisee tekoälyratkaisun asiakaspalveluun" on tehokkaampi kuin yleinen "Uusia synergioita yritykselle X."