Yritysjaon veroseuraamukset perintö- ja lahjatapauksissa

Yritysjaon, jossa yritys jaetaan omistavaan ja operatiiviseen yksikköön, verotuskohtelu voi muodostua monimutkaiseksi erityisesti perintö- ja lahjatilanteissa. Yritysjaon tarkoituksena on perinteisesti ollut erottaa operatiivinen toiminta esimerkiksi kiinteistöistä, joissa yritys toimii.

Klassisessa yritysjaossa omistava yritys (Besitzunternehmen) vuokraa keskeisiä käyttöomaisuuseriään, kuten liiketoimintaa harjoittavalle yritykselle (Betriebsunternehmen). Lisäksi henkilö tai henkilöt hallitsevat molempia yrityksiä siten, että he voivat toteuttaa yhtenäistä liiketoimintatahtoa. Tällöin verotuksellisesti näitä yrityksiä käsitellään yhtenä kokonaisuutena.

Perintö- ja lahjaverotuksen kannalta yritysjaolla on merkittäviä seurauksia. Vaikka Suomessa ei tunneta täysin vastaavaa mallia, Saksassa lakisääteiset verovapaudet, kuten 85-prosenttinen tai jopa 100-prosenttinen vapautus perintö- ja lahjaverosta tietyissä edellytyksissä, voivat koskea yritysvarallisuuden siirtoa. Erityisesti kiinteistöjen siirto, jotka muuten luokiteltaisiin verotuksellisesti passiiviseksi varallisuudeksi, voi yritysjaon kautta täyttää yritysvarallisuuden verovapauden edellytykset.

Haasteita syntyy usein, kun vanhemmat luopuvat operatiivisesta toiminnasta mutta haluavat säilyttää kiinteistöt itsellään eläkevarana. Tämä voi johtaa kiinteistöjen irtautumiseen yritysjaon veroyksiköstä ja siten yrityksen piilevien verojen realisoitumiseen, mikä voi olla huomattava verotaakka. Lisäksi, jos koko yritysvarallisuutta ei siirretä seuraavalle sukupolvelle, menetetään mahdolliset perintö- tai lahjaverohuojennukset. Huolellinen suunnittelu ja mahdollinen uudelleenjärjestely ennen sukupolvenvaihdosta ovatkin välttämättömiä veroriskien minimoimiseksi.