Poliisi puolustaa kasvojentunnistuksen käyttöä mielenosoituksissa
Delhi poliisi kertoi korkeimmalle oikeudelle käyttäneensä kasvojentunnistusteknologiaa vain rikosrekisterissä olevien henkilöiden tunnistamiseen mielenosoituksissa, ei koko väkijoukon valvontaan. Syyttäjät kiistivät tämän.

Delhi poliisi ilmoitti korkeimmalle oikeudelle 18. elokuuta, että se käytti kasvojentunnistusteknologiaa (FRT) hiljattain järjestetyissä CJP-protesteissa ainoastaan rikosrekisterissä olevien henkilöiden tunnistamiseen, ei koko väkijoukon valvontaan. Syyttäjien asianajajat kyseenalaistivat tämän väitteen, argumentoiden teknologian skannaavan ensin kaikki kasvot ennen tunnistamista.
Oikeudenkäynnissä, jossa käsiteltiin Jantar Mantarin protestien valvontaa koskevaa tapausta, ilmeni teknologian toimintaperiaate. Kasvojentunnistusjärjestelmä havaitsee ensin kasvot kuvassa tai videossa, muuntaa piirteet kasvokuvaksi (faceprint) ja vertaa sitä tietokantaan henkilön tunnistamiseksi. Internet Freedom Foundationin mukaan prosessi, jota kutsutaan "one-to-many" -tunnistukseksi, edellyttää kaikkien läsnäolijoiden kasvojen tunnistamista ennen mahdollista osumaa rikosrekisteritietokantaan.
Virallisen selvityksen mukaan poliisi väitti FRT:n tallentaneen vain sellaisten henkilöiden kasvot, joille oli jo aiemmin kirjattu rikoksia. Järjestelmän kerrotaan sisältäneen vain vakavista rikoksista syytettyjen tiedot, ei pienempiä rikkomuksia. Poliisi ilmoitti tunnistaneensa 2 873 rikosrekisterissä olevaa henkilöä protestien aikana, joista 92 oli osallisena yli kymmenessä tapauksessa. Puolustuspuheenvuorossaan Solicitor General Tushar Mehta selitti, että järjestelmä ei tunnista kaikkia sattumanvaraisesti, vaan vertaa havaittuja kasvoja Kansallisen rikosrekisteriviraston (NCRB) ylläpitämiin tietoihin vakavista rikoksista syytetyistä.
Syyttäjät kuitenkin kiistivät poliisin kertomuksen. Heidän mukaansa teknologia kerää ensin kaikki kuvat, ja jo itse tietojen kerääminen ja käsittely herättää perustuslaillisia huolenaiheita. Kysymys heräsi myös siitä, mistä tietokanta on peräisin ja mitä muille skannatuille kasvoille tapahtuu. Intiassa ei ole erillistä lakia biometrisen tiedon tai kasvojentunnistusvalvonnan sääntelyyn, ja aiemmat tiedustelut ovat paljastaneet puutteita valvontamekanismeissa ja tietosuojan arvioinneissa.