Kotikissat saapuivat Eurooppaan 2000 vuotta sitten
Genomianalyysit osoittavat, että kesykissat levisivät Pohjois-Afrikasta Eurooppaan noin 2000 vuotta sitten, ei aiemmin oletetulla tavalla Lähi-idästä neoliittisten maanviljelijöiden mukana.
Ludwig-Maximilians-Universität Münchenin (LMU) tutkijoiden kansainvälinen tutkimus on mullistanut käsityksen kotikissojen saapumisesta Eurooppaan. Aiemmin uskottiin, että kissat levisivät Eurooppaan Lähi-idästä noin 6000–7000 vuotta sitten neoliittisten maanviljelijöiden mukana. Uusi genomianalyysi 97 arkeologiselta kaivauspaikalta löytyneistä kissanäytteistä paljastaa kuitenkin, että kesykissat saapuivat Eurooppaan todellisuudessa vasta noin 2000 vuotta sitten, Pohjois-Afrikasta.
Tutkimus, johon osallistui myös LMU:n Alkuperäisluisten Eläinten Anatomian Valtakunnallinen Kokoelma (Bavarian State Collection of Palaeoanatomy), analysoi 87 muinaisen ja modernin kissan genominäytettä. Vanhemmat näytteet olivat peräisin jopa 11 000 vuoden takaa. Tulokset osoittavat, että kotikissat (Felis catus) polveutuvat Pohjois-Afrikan villikissasta (Felis lybica lybica), ja niiden leviäminen Eurooppaan tapahtui huomattavasti myöhemmin kuin aiemmin luultiin.
Tutkijat esittävät, että Pohjois-Afrikan satamissa ja viljaviljelmillä viihtyneet kissat kulkeutuivat meriteitse Eurooppaan roomalaisajalla. Erityisesti kaksi geneettisesti erilaista populaatiota Pohjois-Afrikasta levittäytyi. Toinen saavutti Sardinian ja muodosti saarella yhä elävän villikantakannan, kun taas toinen levisi Manner-Eurooppaan ja vaikutti merkittävästi nykyisten kotikissojen perimään.
Löydös korostaa muinaisen DNA-analyysin merkitystä domestikaatioprosessien ymmärtämisessä. Jatkossa tutkimus pyrkii tarkentamaan kissojen kesyyntymisen maantieteellistä ja ajallista alkuvaihetta Pohjois-Afrikassa sekä selventämään siihen liittyneitä sosioekonomisia prosesseja.