Työntekijä epäonnistui suorituskyvyn parannussuunnitelmassa – sai silti helpomman tehtävän ja palkankorotuksen
Yrityksen omistajat kieltäytyivät irtisanomasta työntekijää, joka ei täyttänyt suorituskyvyn parannussuunnitelman (PIP) vaatimuksia, vaikka hän epäonnistui ja pyysi palkankorotusta.
Yrityksessä on ilmennyt tilanne, jossa työntekijä epäonnistui suorituskyvyn parannussuunnitelmassa (PIP), mutta häntä ei silti irtisanottu. Sen sijaan työntekijä siirrettiin uuteen, helpompaan tehtävään ja hän pyysi palkankorotusta.
Työntekijä, jota artikkelissa kutsutaan nimellä Sally, palkattiin alun perin tehtävään, joka osoittautui hänelle liian vaativaksi. Useiden kuukausien yritysten ja tuen jälkeen hän ei saavuttanut tehtävän perusvaatimuksia. Hänen työnsä sisälsi jatkuvia virheitä ja hän kykeni suorittamaan perustoimintoja vain virheellisesti. Ongelmia ilmeni myös hänen asenteensa kanssa, ja muut työntekijät valittivat hänen virheistään.
Tilanteen vakavuuden vuoksi "Sally" asetettiin 60 päivän suorituskyvyn parannussuunnitelmaan. Dokumentaatio osoitti toistuvia ongelmia, kyvyttömyyttä suoriutua tehtävistä ja täydellistä edistyksen puutetta. Huolimatta omistajien tunnustuksesta, että työntekijä olisi todennäköisesti irtisanottu muissa yrityksissä, päätettiin olla irtisanomatta häntä.
Sen sijaan omistajat loivat uuden tehtävän, johon "Sally" siirrettiin. Perusteluna oli, että hän on miellyttävä henkilö ja sopii yrityskulttuuriin. Johtoa pyydettiin järjestämään hänelle helppoja ja virheettömiä tehtäviä. Tämä ratkaisu pakottaa tehokkaammat työntekijät paikkaamaan "Sallyn" puutteita ja kantamaan lisätaakkaa, samalla kun hän säilyttää palkkansa.
Kun työntekijä sai tiedon päätöksestä, hänen ensireaktionsa oli pyytää palkankorotusta kokemusvuosiensa perusteella. Tilanne jättää johdon vaikeaan asemaan, sillä tiimin tehokkuus kärsii ja muiden työntekijöiden työmäärä kasvaa ilman, että ongelman juurisyyhyn puututaan ratkaisevasti.