EU:n tekoälylaki: Mitä kirjanpitäjien ja pk-yritysten tulee tietää
EU:n tekoälylaki, joka astui voimaan elokuussa 2024, laajenee vaiheittain vuoteen 2028. Sen tavoitteena on varmistaa tekoälyjärjestelmien turvallisuus ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen.
BRYSSEL – Euroopan unionin tekoälylaki (AI Act) tuli voimaan 1. elokuuta 2024, ja sen säännökset tulevat käyttöön vaiheittain vuoteen 2028 mennessä. Lain päätavoite on taata, että EU:ssa käytettävät tekoälyjärjestelmät eivät vaaranna terveyttä, turvallisuutta tai perusoikeuksia.
Merkittävä osa laista astui voimaan elokuussa 2025, jolloin yrityksiä, viranomaisia ja tekoälyratkaisujen tarjoajia koskevat ensimmäiset suuret velvoitteet alkoivat. Laki loi yhtenäisen sääntelykehyksen helmikuussa 2025, mutta elokuusta 2025 lähtien painopiste on siirtynyt sanktioihin, yleiskäyttöisiin tekolymalleihin ja valvontaan.
Kiellettyjä tekoälyjärjestelmiä koskevat säännökset astuivat voimaan jo helmikuussa 2025, ja työnantajien on varmistettava henkilöstönsä riittävä tekoälyosaaminen. Sääntöjen rikkomisesta voi seurata jopa 35 miljoonan euron sakkoja tai 7 prosentin osuus globaalista liikevaihdosta.
Lainsäädännön käyttöönotto etenee vaiheittain. Kielletyt tekoälykäytöt, kuten sosiaalisen pisteytyksen järjestelmät tai rikollisen käyttäytymisen ennustaminen, tulivat kielletyiksi helmikuussa 2025. Yleiskäyttöisiä tekoälymalleja (GPAI), kuten ChatGPT, koskevat säännökset astuivat voimaan elokuussa 2025. Nämä mallit vaativat teknistä dokumentaatiota ja läpinäkyvyyttä koulutusdatastaan.
Korkean riskin tekoälyjärjestelmät, jotka voivat aiheuttaa merkittävää haittaa, kuten terveydenhuollossa tai rekrytoinnissa käytettävät järjestelmät, joutuvat tiukempien vaatimusten piiriin. Näitä sääntöjä sovelletaan laajasti elokuusta 2026 alkaen. Marraskuussa 2025 Euroopan komissio julkaisi myös ehdotuksia digitaalista sääntelyä selkeyttäväksi kokonaispaketiksi, joka voi vaikuttaa aikatauluihin.