EU-komissio viivyttää tiedonsaantipyyntöjä, hakemusmäärät laskevat

Euroopan komissio viivästyttää edelleen vastauksia tiedonsaantia koskeviin pyyntöihin, vaikka hakemusten kokonaismäärä on laskenut merkittävästi huippuvuosista. Tiedot vuodelta 2025 osoittavat, että komissio käsittelee edelleen pyyntöjä hitaasti, vaikka se ei enää joudu selittämään ylikuormitusta hakemusmäärien nousulla.

Vuonna 2021 komissio vastaanotti ennätykselliset 8420 pyyntöä tietoihin. Tuolloin ylikuormitusta käytettiin selityksenä pitkittyneisiin vastausaikoihin. Vuonna 2025 pyyntöjen määrä oli kuitenkin laskenut 6434:ään, mikä on neljännes vähemmän kuin huippuvuonna ja alhaisin taso kahdeksaan vuoteen. Tästä huolimatta komissio ei ole parantanut vastauskäytäntöjään. Vuonna 2021 komissio antoi 8280 muodollista vastausta, kun taas vuonna 2025 vastausten määrä putosi 4471:een. Tämä tarkoittaa, että hakijoille voi yhä kestää kuukausia saada tietoja.

Tiedonsaantipyyntöjä tekevät aktiivisesti kansalaisyhteiskunnan toimijat, journalistit (noin 15 %), yritykset (lähes 11 %) ja akateemiset instituutiot (noin 10 %). Yli neljännes pyynnöistä tulee yksittäisiltä kansalaisilta. Saksan osuus pyynnöistä on yli 18 prosenttia, ja sitä seuraavat Espanja, Ranska ja Italia.

Komission tiedonjakopolitiikka on rajallista. Noin 28 prosenttia pyynnöistä myönnetään kokonaan. Melkein puolet pyynnöistä saa vastauksena asiakirjoja, joissa on osittain peitettyjä tietoja. Lähes 23 prosenttia pyynnöistä hylätään kokonaan. Syitä peittämisille ovat usein yksityisyyden suoja (yli puolet tapauksista) ja liikesalaisuuksien suojaaminen (noin 14 %).

Pyynnön hylkäämiseen tai tietojen peittämiseen tyytymättömien on tehtävä uusi pyyntö. Komissio ei kuitenkaan ole kovin joustava tässä vaiheessa. Yli kolmannes alkuperäisistä hylkäyksistä vahvistetaan sellaisenaan. Täydellinen uudelleentarkastelu, joka johtaa tiedon saamiseen, on harvinaista.