EU ehdottaa muutoksia yhtiöoikeuteen
Euroopan komissio ehdottaa uusia sääntöjä yritysten rajat ylittävään toimintaan ja yhtiöoikeuden digitalisointiin. Tavoitteena on helpottaa yritysten perustamista ja uudelleenjärjestelyjä eri EU-maissa.
Bryssel – Euroopan komissio on esittänyt joukon ehdotuksia eurooppalaisen yhtiöoikeuden uudistamiseksi. Ehdotusten tavoitteena on helpottaa yritysten rajat ylittävää toimintaa ja edistää digitalisaatiota oikeuden alalla. Esitykset koskevat erityisesti yritysten verkossa tapahtuvaa perustamista ja niiden uudelleenjärjestelyjä muissa jäsenvaltioissa.
Digitalisaatiota koskevien ehdotusten myötä yritysten perustaminen verkossa tulisi mahdolliseksi ilman fyysistä läsnäoloa esimerkiksi notaarin luona. Tavoitteena on, että uudetkin yhtiöt voitaisiin perustaa ja rekisteröidä viidessä arkipäivässä vaadittujen maksujen suorittamisen jälkeen. Komissio ehdottaa myös kansallisten yhtiöjärjestömallien käyttöön ottamista perustamisen nopeuttamiseksi. Tehokkaampi tietojenvaihto jäsenvaltioiden välillä on myös osa ehdotusta, mikä parantaa esimerkiksi johdon toimintakieltojen valvontaa.
Yhtiöiden liikkuvuutta koskeva ehdotus laajentaa nykyisiä sääntöjä, jotka koskevat yritysfuusioita, myös rajat ylittäviin yritysjärjestelyihin, kuten liiketoimintojen siirtoihin ja jakautumisiin. Ehdotuksen mukaan riippumattomat asiantuntijat tarkastaisivat järjestelyt, ja kansallisten viranomaisten tulisi hyväksyä ne. Vähemmistöosakkaat saisivat oikeuden irtautua kauppahintaa vastaan, ja työntekijöiden neuvotteluoikeuksia vahvistettaisiin.
Ehdotusten toteutuminen kansalliseksi lainsäädännöksi on vielä epävarmaa, sillä lainsäädäntöprosessi on vasta alussa. Aiemmat yritykset yhtenäistää yhtiöoikeutta Euroopassa ovat edenneet hitaasti. Erityisesti ehdotus verkkopohjaisesta yrityksen perustamisesta ilman notaarin vahvistusta on kohdannut kritiikkiä Saksassa, jossa koalitiosopimuksessa on linjattu tiukempaa valvontaa ja sormenjälkitunnistusta verkkopalveluissa.
Ammatilliset järjestöt, kuten ammattiliitot, ovat myös ilmaisseet huolensa ehdotusten vaikutuksista työntekijöiden päätösvaltaan, peläten yhteisen päätöksenteon heikkenemistä. Lopullinen muoto ja hyväksyntä tulevat vaatimaan useita neuvottelukierroksia ja kompromisseja jäsenvaltioiden välillä.