EU-tuomioistuimen päätös selkeyttää arvonlisäveron korjausta saatavien menetyksissä

Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) tuoreet päätökset antavat yrityksille uusia mahdollisuuksia vaatia arvonlisäveron korjausta, kun asiakkaan saatavat jäävät lopulta saamatta. Aiemmin jäsenmaiden tiukat säännökset, jotka perustuivat arvonlisäverodirektiivin artiklan 90 pykälään 2, ovat usein estäneet tällaisten korjausten tekemisen muissa EU-maissa.

Unkarissa oikeus määräsi, että vuokrayhtiö saa korjata arvonlisäveron osuuden, kun vuokrasopimukset on purettu maksujen laiminlyönnin vuoksi. Unkarin veroviranomainen oli aiemmin kieltäytynyt korjauksesta vedoten kansalliseen lainsäädäntöön, joka perustuu saman direktiivin pykälään 2. EUT katsoi, että kyseessä ei ollut pelkkä maksamatta jättäminen vaan sopimuksen päättäminen ja siten saatavan lopullinen pienentyminen, mikä kuuluu direktiivin artiklan 90 pykälän 1 soveltamisalaan.

Italiassa EUT ratkaisi, että yritys voi korjata arvonlisäveron, kun asiakas on julistettu maksukyvyttömäksi, eikä verojen korjausta voida sitoa vuosien kestävän insolvenssimenettelyn lopputulokseen. Italian veroviranomainen oli vaatinut, että korjaus edellyttää insolvenssimenettelyn päättymistä, mikä voi kestää kymmeniä vuosia. EUT totesi, että tämä on kohtuutonta ja rikkoo arvonlisäveron neutraliteettiperiaatetta. Korjauksen tulisi olla mahdollista, kun saatavan lopullinen menetys on riittävän todennäköinen.

Nämä päätökset ovat merkittäviä yrityksille, jotka toimivat useissa EU-maissa. Vaikka jäsenmaat voivat tietyissä tapauksissa evätä arvonlisäveron korjauksen, on nyt tärkeää tarkistaa, perustuuko evääminen todelliseen maksamatta jättämiseen. Jos saatavan lopullinen menetys on todennäköinen, yrityksillä on vahvemmat perusteet vaatia korjausta.