EU lieventää toimitusketjulakia – 85 % yrityksistä vapautuu velvoitteista
EU:n neuvosto on hyväksynyt merkittäviä muutoksia toimitusketjulakiin, nostaen raportointi- ja due diligence -velvoitteiden kynnysarvoja. Muutos vapauttaa suurimman osan yrityksistä lakisääteisistä vastuista.
Brysselissä on tehty merkittävä muutos EU:n toimitusketjulakiin, kun EU:n neuvosto on hyväksynyt ehdotukset lakisääteisten velvoitteiden merkittäväksi keventämiseksi. Muutokset kohdistuvat erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yritykset), nostaen huomattavasti raportointi- ja huolellisuusvelvoitteiden raja-arvoja.
Uudistuksen myötä yritysten kestävän kehityksen raportointidirektiivin (CSRD) ja yritysten kestävän kehityksen huolellisuusvelvoitedirektiivin (CS3D) keskeisiä osia on muokattu. Erityisesti toimitusketjulakiin (CS3D) tehdyt muutokset rajaavat sen koskemaan vain yrityksiä, joissa on vähintään 5 000 työntekijää ja joiden liikevaihto on vähintään 1,5 miljardia euroa. Arvioiden mukaan tämä poistaa noin 85 prosenttia alkuperäisestä yritysjoukosta lakisääteisen valvonnan piiristä, jättäen vain noin 1 500 suurempaa yritystä velvoitetuiksi.
EU:n ministerineuvoston mukaan uudistuksen taustalla on ajatus, että ainoastaan suuryrityksillä on riittävät resurssit ja vaikutusvalta globaalien arvoketjujen muuttamiseksi ja valvonnan kustannusten kantamiseksi. Päätöksellä vastataan kritiikkiin, jonka mukaan pienempiä toimittajia olisi voinut kohdella epäoikeudenmukaisesti, jos suuryritykset olisivat vaatineet yksityiskohtaista tietoa kaikilta toimitusketjun lenkeiltä.
Direktiivin tarkoituksena on velvoittaa yritykset lieventämään negatiivisia vaikutuksiaan ihmisoikeuksiin ja ympäristöön, kuten lapsityövoiman käyttöön, orjuuteen, työvoiman hyväksikäyttöön, saastumiseen, metsien hävittämiseen ja ekosysteemien vahingoittamiseen. Aiemmin toimitusketjuissa on toistuvasti paljastunut epäkohtia tunnetuissa yrityksissä.
Myös kestävän kehityksen raportointidirektiivin (CSRD) soveltamisalaa on rajattu. Tulevaisuudessa vain yli 1 000 työntekijän ja yli 450 miljoonan euron vuosittaisen liikevaihdon yritykset joutuvat laatimaan monimutkaisia raportteja. Kolmansista maista tuleville yrityksille on asetettu tiukempia liikevaihtorajoja, mikä lisää byrokratiaa Euroopan markkinoille pyrkiville.