EU:n vastuullisuusraportointi vaikuttaa palkkahallintoon ja henkilöstöhallintoon
EU:n yritysvastuullisuusraportointidirektiivi (CSRD) vaatii yrityksiä keräämään ja raportoimaan yksityiskohtaista tietoa ympäristöstä, sosiaalisesta vastuusta ja hallintotavasta.
Helsinki – Euroopan unionin uudet vastuullisuusraportointivaatimukset, erityisesti yritysvastuullisuusraportointidirektiivi (CSRD), alkavat vaikuttaa merkittävästi palkkahallinnon ja henkilöstöhallinnon (HR) toimintoihin useissa yrityksissä. Direktiivi, joka astuu voimaan vaiheittain, vaatii yrityksiä toimittamaan yksityiskohtaisempaa ja vertailukelpoisempaa tietoa kestävän kehityksen suorituskyvystään.
CSRD laajentaa raportointivelvollisuutta asteittain eri kokoisiin yrityksiin. Vaikka kaikki yritykset eivät suoraan joudu raportoimaan, pienemmät yritykset voivat joutua toimittamaan tietoja osana suurempien yritysten toimitusketjuja. Euroopan komissio on julkaissut myös vapaaehtoisen, yksinkertaistetun raportointistandardin pienille ja keskisuurille yrityksille (VSME), jotta niiden olisi helpompi vastata suurempien kumppaneiden tietopyyntöihin.
Vaatimukset koskevat erityisesti ESRS S1 (Oma työstövoima), ESRS S2 (Työntekijät arvoketjussa) ja ESRS G1 (Liiketoiminnan käytännöt, ihmisoikeudet ja etiikka) -standardeja. HR-osastojen on raportoitava muun muassa palkkaeroista, koulutusmääristä, työntekijöiden hyvinvoinnista ja työvoiman koostumuksesta. Lisäksi työntekijöiden määrästä, työoloista sekä työterveys- ja työturvallisuustiedoista saatetaan kysyä tietoja myös pienemmiltä yrityksiltä.
Raportointivaatimusten tiukentuminen edellyttää HR- ja palkkahallinnon prosesseihin parannuksia. Perinteiset työkalut, kuten laskentataulukot, eivät enää riitä luotettavan ja auditoitavan raportoinnin varmistamiseksi. Yritysten on kehitettävä strukturoituja tiedonkeruukäytäntöjä ja otettava käyttöön tai päivitettävä HR- ja palkkajärjestelmiä, jotka tukevat vaadittua raportointia. Myös organisaatiokulttuurin muutos on tärkeää, sillä kestävän kehityksen periaatteiden integrointi rekrytointiin, perehdytykseen ja suorituskyvyn hallintaan tulee korostumaan.
Finago painottaa, että erityisesti pk-yritysten on hyvä varautua tiedonkeruun tehostamiseen, sillä niiden tietoja voidaan pyytää arvoketjussa ylempänä. Panostus jäsenneltyyn HR-datan hallintaan ja skaalautuvaan teknologiainvestointiin voi tuoda etua niin vaatimustenmukaisuuden kuin kilpailukyvynkin kannalta tulevaisuudessa.