Eurooppa panostaa akkujen tutkimukseen suurella rahoituksella
Seitsemän Euroopan maata, mukaan lukien Ruotsi, ovat hyväksyneet 3,2 miljardin euron tutkimus- ja kehitysyhteistyön akkujen kehittämiseksi. Tavoitteena on luoda ilmastoystävällisempiä ratkaisuja energiateknologiaan.
Euroopan komissio on hyväksynyt 3,2 miljardin euron tutkimus- ja kehitysyhteistyön (T&K) akkujen valmistukseen. Ohjelmaan osallistuu seitsemän Euroopan maata, Ruotsi mukaan lukien. Hankkeen tavoitteena on edistää teollisuuden aloitteita ja tukea Euroopan pyrkimystä hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.
Kristina Edström, Uppsalan yliopiston epäorgaanisen kemian professori ja BATTERY 2030+ -tutkimusaloitteen koordinaattori, korostaa akkujen merkitystä energiajärjestelmän muuttamisessa fossiilisista polttoaineista. Euroopan laajuinen BATTERY 2030+-aloite keskittyy akkujen kehityksen kriittisiin varhaisvaiheen panostuksiin. Tutkimus hyödyntää Euroopan suurtehon neutroni- ja fotonilaitoksia, kuten European Spallation Sourcea (ESS).
ESS:n neutronitutkimus on arvokas työkalu seuraavan sukupolven akkuteknologioiden tutkimuksessa. "Yhteiskuntana käytämme yhä enemmän akkuja, ja vaatimukset kasvavat jatkuvasti", Edström toteaa. "Puhelimiemme halutaan kestävän pidempään, kannettavien latautuvan nopeammin ja sähköautojen kulkevan pidemmälle. Nämä vaatimukset voidaan täyttää vain kehittämällä uusia, tehokkaampia ja tehokkaampia akkuja oikean tutkimuksen avulla."
Edströmin tutkimusryhmä keskittyy litiumin tutkimiseen, joka on keskeinen materiaali nykyakuissa. Pienten atomien tutkiminen on haastavaa muilla menetelmillä, mutta neutronit tarjoavat ainutlaatuisen tavan paikantaa niitä atomirakenteissa. ESS tarjoaa mahdollisuuden tutkia realistisempia näytekoita ja seurata tarkemmin materiaalien sisällä tapahtuvia mekaanisia muutoksia latausprosessin aikana. "Mahdollisuudet ovat jännittäviä", Edström lisää.