Eurooppa vahvistaa puolustustaan yhteistyöllä ja teollisella kehityksellä

Euroopan puolustusvalmius on joutunut koetukselle Venäjän hyökkäyssodan myötä. Monet maat eivät ole vielä tehneet tarvittavia poliittisia päätöksiä puolustusvalmiuden saavuttamiseksi, vaikka tilanne on monin paikoin jopa huonompi kuin ennen sodan alkua. Ukrainaan toimitetut puolustustarvikkeet ovat tyhjentäneet varastoja, eikä niiden täydentäminen ole pysynyt samassa tahdissa. Myös ennakointiin ja kansallisten kalustotietojen puutteeseen liittyvät haasteet vaivaavat edelleen Eurooppaa.

Venäjää lähimpänä olevat Euroopan maat ovat ymmärtäneet puolustuskapasiteetin vahvistamisen tärkeyden parhaiten. Suomen lisäksi Norja, Baltian maat ja Puola ovat esimerkillisiä puolustuskyvyn järjestelmällisessä kehittämisessä. Ruotsi ja Tanska ovat myös merkittävästi lisänneet panostuksiaan. Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää Euroopan puolustuksen ja puolustusteollisuuden järjestelmällisessä kehittämisessä. Ilman sitovia yhteishankintapäätöksiä ja vahvaa pitkän aikavälin näkemystä pääomavaltaisen puolustusteollisuuden tuotantoa ei voida kasvattaa vaaditulle tasolle.

Suomi on hyvä esimerkki puolustushallinnon, puolustusvoimien ja teollisuuden välisestä saumattomasta yhteistyöstä, joka ei ole yleistä muualla Euroopassa. Tämä yhteistyö on osoittanut suomalaisen puolustusteollisuuden sitkeyden kriisitilanteissa, mikä on varmistanut korkean toimintakyvyn myös silloin, kun muut EU-maat ovat painottaneet muita asioita. Eurooppalainen yhteistyö puolustusalalla on tehokkain tapa ylläpitää rauhaa maanosassa.

Eurooppalainen puolustusyhteistyö, kuten esimerkiksi Patria 6x6 -ajoneuvoon perustuva CAVS-ohjelma (Common Armoured Vehicle System) ja Euroopan puolustusrahaston (EDF) tutkimus- ja kehityshankkeet, edistävät eurooppalaisten hankintojen tehokkuutta. Euroopan komissio on myös edistänyt unionin puolustusteollisuuden valmiutta lanseeraamalla EU:n ensimmäisen puolustusteollisuusstrategian keväällä 2024. Vuonna 2025 keskeisiä aloitteita ovat Security Action for Europe (SAFE) ja European Defence Industry Programme (EDIP), joiden tavoitteena on vahvistaa puolustusteollisuutta ja sen kyvykkyyksiä.

Euroopan tuotantokapasiteetti on edelleen pienempi kuin kohdattujen uhkien suuruusluokka. Turvallisuushaasteiden laajentuessa on pakko ajatella ja toimia aiempaa luovemmin. Puolustuksen innovaatiot, kuten drooniteknologia ja uudet panssariajoneuvot, ovat elintärkeitä sotilaallisen tehokkuuden säilyttämiseksi ja teknologisen etumatkan varmistamiseksi. Patria on kiihdyttänyt innovaatiotyötään vastatakseen näihin haasteisiin.