Euroopan siirtymä energiajärjestelmään vaatii joustavuutta

Euroopan sähkömarkkinat todistivat kesällä kahta päinvastaista ilmiötä: uusiutuvan energian runsaus painoi hintoja negatiivisiksi, kun taas helleaalto nosti ne talvitasoille. Tilanteet korostavat energiajärjestelmän joustavuuden kasvavaa merkitystä tuotannon rinnalla.

Kesän kuumuus lisäsi jäähdytystarvetta samalla, kun voimalaitokset kärsivät korkeista lämpötiloista. Vesivoiman ja ydinvoiman tuotantoa rajoittivat matalat vedenpinnat ja korkeat jokien lämpötilat. Myös tuuli- ja lämpövoiman tehokkuus heikkeni, mikä kiristi tarjontaa ja nosti sähkön hintoja keskimäärin talvikauden tasoille.

Huipputilanteiden vastakohtana sähkömarkkinoilla ilmeni myös ylitarjontaa. Aurinko- ja tuulivoiman nopeasti kasvanut osuus, jota järjestelmän kyky vastaanottaa, siirtää ja varastoida ei ole pysynyt perässä, on johtanut negatiivisiin hintoihin. Kansainvälisen energiajärjestön mukaan negatiivisten hintatuntien osuus nousi useilla Euroopan markkinoilla, kuten Saksassa ja Espanjassa, noin kuuteen prosenttiin vuodesta 2025.

Järjestelmän haaste ei ole enää pelkästään sähkön riittävä tuotanto, vaan sen saatavuus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Akkuvarastointi nousee keskeiseksi ratkaisuksi, joka voi tasapainottaa kysyntää ja tarjontaa. Uuden sukupolven varastointijärjestelmien on kyettävä monenlaisiin käyttöaikoihin ja tarjoamaan verkon vakautta.

Käytännön esimerkkinä ranskalais-brittiläisen IFA1-yhdysjohdon häiriö joulukuussa 2023 osoitti, kuinka nopeasti reagoivat akkuvarastot voivat tukea järjestelmän taajuuden vakauttamista. Tämä osoittaa, että varastoinnista on tullut merkittävä osa sähköverkon häiriönsietokykyä.