EU:n hiilimalli muokkaa terästeollisuutta
Euroopan unionin hiilirajamekanismi (CBAM) asettaa uusia vaatimuksia teräksen tuottajille päästöjen vähentämiseksi ja vähähiilisten teknologioiden käyttöönoton edistämiseksi.
Brüsseli. Euroopan unionin hiilirajamekanismi (CBAM), joka astui voimaan lokakuussa 2023, on alkamassa muuttaa teollisuustavaroiden valmistusta ja vaikuttaa merkittävästi globaaliin terästeollisuuteen. Uuden mekanismin tarkoituksena on edistää EU:n ilmastoneutraaliustavoitteita vuoteen 2050 mennessä.
CBAM edellyttää tuojia maksamaan tuomiensa tavaroiden hiilidioksidipäästöistä, samalla tavalla kuin EU:n sisäiset yritykset maksavat päästökauppajärjestelmän (ETS) kautta. Tämä toimenpide pyrkii estämään hiilivuotoa, jossa yritykset siirtävät tuotantoaan maihin, joissa ilmastosäännökset ovat löysempiä. Se kannustaa myös kestävämpiin käytäntöihin teräksensektorilla, joka on yksi maailman päästöintä teollisuudenaloista.
Mekanismissa asetetaan hinta tuontiteräksen hiilidioksidipäästöille, mikä pyrkii tasaamaan kilpailuolosuhteita EU:n ja sen globaalien kilpailijoiden välillä. Vuodesta 2023 lähtien CBAM on seurannut päästöjä tuotantoprosessista ja tuotannossa käytetystä sähköstä. Vuodesta 2026 alkaen tuojien on ostettava todistuksia näiden päästöjen kattamiseksi, linjassa EU:n päästökauppasääntöjen kanssa.
CBAM lisää painetta siirtyä puhtaampiin teknologioihin, ja Euroopan teräksen tuottajat kohtaavat nousevia hiilikustannuksia. Vaikka mekanismi suojaa EU:n terästuottajia halvemmilta, korkeapäästöisiltä tuontituotteilta, CBAM:n laajuus on herättänyt keskustelua. Ovako korostaa, että mekanismia tulisi laajentaa kattamaan enemmän pitkälle jalostettuja terästuotteita, kuten hammaspyöriä ja akseleita, jotta vältetään hiilivuoto ja suojellaan EU:n kilpailukykyä.
Terästeollisuuden päästöjen vähentämiseksi tarvitaan investointeja uusiin teknologioihin, kuten vihreän vedyn käyttöön suorassa pelkistyksessä (DRI) ja sähkökaaripatoihin (EAF). Nämä menetelmät voivat merkittävästi vähentää saasteita, mutta niiden käyttöönotto on kallista ja hidasta. Ovako on jo ottanut käyttöön 100-prosenttisesti fossiilivapaata sähköä ja kehittänyt fossiilivapaan vedyn käyttöä teräksen lämmityksessä, edistäen siten teollisuuden vihreää siirtymää.