Tähtitieteilijät kuvasivat kaasukuplia punaisen jättiläistähden pinnalla

Göteborg, Ruotsi – Chalmersin teknillisen yliopiston tutkijaryhmä on julkaissut yksityiskohtaisia kuvia kaasukuplista, jotka muodostuvat punaisen jättiläistähden R Doraduksen pinnalla. Nämä ainutlaatuiset havainnot, jotka on tehty Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA) -teleskoopilla, tarjoavat ensimmäistä kertaa mahdollisuuden nähdä tähden pintarakenteen yksityiskohtaisesti.

Tutkimus, joka julkaistiin Nature-lehdessä, keskittyy tähtien konvektioon. Konvektio on prosessi, jossa tähden ytimessä syntyvä energia kulkeutuu pintaan kuumina kaasukuplina, jotka jäähtyessään vajoavat takaisin. Tämä liike auttaa jakamaan tähden sisällä syntyneitä alkuaineita ja mahdollisesti synnyttää tähtienvälisiä tuulia, jotka kuljettavat ainetta avaruuteen.

R Doradus -tähti sijaitsee noin 180 valovuoden päässä Maasta ja sen halkaisija on noin 350 kertaa Aurinkomme halkaisija. Tähti on samankaltainen kuin Aurinko tulee olemaan viiden miljardin vuoden kuluttua, mikä tekee siitä tärkeän tutkimuskohteen oman aurinkokuntamme tulevaisuuden ymmärtämiseksi.

ALMA-teleskoopin avulla tutkijat pystyivät seuraamaan R Doraduksen pintaa kuukauden ajan ja mittaamaan kuplien liikkeen nopeutta. Havaittiin, että kuplat liikkuvat nopeammin kuin oli odotettu, mikä viittaa siihen, että tähtien konvektio muuttuu niiden ikääntyessä tavoilla, joita ei vielä täysin ymmärretä. Tutkijat toivovat, että tulevaisuuden teleskoopit, kuten SKA Observatory, mahdollistavat vielä tarkempien havaintojen tekemisen ja auttavat ymmärtämään tähtien pölyisten tuulien muodostumista.