Raskas liikenne: Kaasu, vety, sähkö vai HVO?
EU ja kuljetusalan asiakkaat vaativat kasvihuonekaasupäästöjen vähennystä. Uusiutuva nesteytetty biokaasu (LBG), vety, sähkö ja HVO ovat vaihtoehtoja, mutta niillä on omat haasteensa. Gasumin mukaan LBG on jo osoittanut potentiaalinsa.
Raskaan liikenteen päästöt ovat merkittävä osa kokonaispäästöistä, ja niiden vähentäminen on keskeistä EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Sekä lainsäätäjät että logistiikka-alan ostajat vaativat vihreämpiä ratkaisuja.
Useina vaihtoehtoina raskaan liikenteen polttoaineiksi nähdään tällä hetkellä nesteytetty biokaasu (LBG), hydrattu kasviöljy (HVO), vety ja sähkö. Jokaisella ratkaisulla on omat etunsa ja haasteensa, ja niiden käyttöönotto vaatii investointeja infrastruktuuriin ja ajoneuvoteknologiaan.
Nesteytetty biokaasu (LBG) on jo todistanut toimivuutensa raskaan liikenteen polttoaineena. Se tuotetaan orgaanisesta jätteestä ja biomassoista, ja sen elinkaaripäästöt voivat olla jopa 90 % pienemmät kuin fossiilisilla polttoaineilla. LBG on hinnaltaan kilpailukykyinen dieselin kanssa, ja sen tankkausinfrastruktuuri kasvaa nopeasti Euroopassa. Gasum laajentaa LBG-asemaverkostoa Pohjoismaissa. LBG:n tuotannon skaalaaminen kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi voi kuitenkin tulevaisuudessa haastaa raaka-ainesaatavuuden.
HVO tarjoaa dieseliä vastaavan suorituskyvyn, mutta sen tuotantokustannukset ovat usein korkeammat kuin perinteisen dieselin. Lisäksi sen raaka-aineiden, kuten palmuöljyn, kestävyys on herättänyt kritiikkiä.
Vedyn ja sähkön käyttö raskaassa liikenteessä on lupaavaa, mutta vaatii merkittäviä panostuksia teknologiaan ja tankkaus- tai latausinfrastruktuuriin. Sähköajoneuvojen kohdalla akkujen paino voi myös rajoittaa hyötykuormaa. Vaikka molempien odotetaan tulevan kustannuksiltaan kilpailukykyisiksi lähivuosina, tarkat aikataulut ovat vielä epäselviä.