Saksalainen käräjäoikeus lieventää vaatimuksia liittyen veljesyritysten sopimusten kirjalliseen muotoon
Saksan liittovaltion perustuslakituomioistuin on kumonnut aiemman tulkinnan, jonka mukaan sisaryritysten väliset sopimukset vaatisivat aina kirjallisen muodon verotuksellista tunnustamista varten.

Saksan liittovaltion perustuslakituomioistuin (BVerfG) on antanut toukokuussa 2025 päätöksen, joka muuttaa käytäntöä liittyen sisaryhtiöiden välisten sopimusten verotukselliseen tunnustamiseen. Aiemmin Saksan veroviranomaiset ja verotuomioistuimet olivat vaatineet tällaisten sopimusten, erityisesti merkittävien rahallisten sopimusten, olevan kirjallisia, jotta niistä aiheutuneet kulut voitaisiin vähentää verotuksessa.
Tapaus koski tilannetta, jossa tytäryhtiö oli rakentanut toisen tytäryhtiön puolesta sahan ilman kirjallista sopimusta. Veroviranomaiset eväsivät vahingonkorvauksen vähentämisen, vedoten sopimuksen puutteelliseen kirjalliseen muotoon. BVerfG kuitenkin hylkäsi tämän tiukan tulkinnan. Tuomioistuimen mukaan pelkkä kirjallisen muodon puute ei riitä perusteeksi verotukselliselle hylkäämiselle. Keskeistä on sen sijaan sopimuksen kokonaisvaltainen arviointi kaikkien olosuhteiden perusteella, kuten mitä olisi tavallista myös riippumattomien osapuolten välillä.
Tuomioistuimen päätös korostaa, että sopimuksen todellinen toteutuminen ja sen dokumentointi ovat tärkeämpiä kuin sen muotoseikat. Vaikka kirjallista muotoa ei enää pidetä ehdottomana vaatimuksena, yrityksiä kehotetaan edelleen dokumentoimaan sopimuksensa huolellisesti. Tämä helpottaa verotarkastuksissa osoittamaan, että sopimukset ovat olleet tosiasiallisia ja markkinaehtoisia.
Jatkossa yritysten on tärkeää kiinnittää huomiota sopimustensa todelliseen täytäntöönpanoon ja sen dokumentointiin. Kirjallisen sopimuksen laatiminen sisaryhtiöiden välillä on edelleen suositeltavaa, vaikka se ei olisi ehdottoman pakollista. Tämä vähentää tulkinnanvaraisuutta ja mahdollisten riitatilanteiden syntymistä veroviranomaisten kanssa. Yritysten tulee myös varmistaa, että sisäisten sopimusten ehdot vastaavat markkinakäytäntöjä riippumattomien osapuolten välillä.