Saksan osavaltioiden poliittiset erimielisyydet AfD:n vaalimenestyksen jälkeen
Saksan osavaltiot keskustelevat AfD:n vaalimenestyksen jälkeisistä poliittisista seurauksista. Esillä ovat mm. puolueen perustuslaillinen asema ja parlamentaaristen valiokuntien koko.

Saksan osavaltiot ovat jakautuneet ehdotukseen liittovaltion ja osavaltioiden yhteisestä työryhmästä, joka tutkisi AfD-puolueen perustuslainmukaisuutta sen jälkeen, kun puolue saavutti merkittävää menestystä paikallisvaaleissa.
Pohjois-Reinin-Westfalenin pääministeri Hendrik Wüst ehdotti työryhmän perustamista selvittämään, miten AfD:n kanssa tulisi toimia perustuslaillisesta näkökulmasta. Ehdotus herätti kuitenkin erimielisyyttä osavaltioiden keskuudessa. Yhdeksän osavaltiota suhtautuu myönteisesti yhteiseen tutkimukseen, kun taas neljä osavaltiota, mukaan lukien Saksi ja Hessen, vastustavat AfD:n kieltämiseen tähtääviä toimia. Kolmesta osavaltiosta ei ole saatu vastausta ehdotukseen.
Samanaikaisesti osavaltion parlamentaaristen ryhmien johtajien kokouksessa ilmeni erimielisyyttä parlamentaaristen valiokuntien tulevasta koosta. AfD ehdotti valiokuntiin kaksitoista jäsentä, kun taas muut puolueet kannattavat yksitoista jäsentä. Tavoitteena on estää tasapelin mahdollisuus valiokuntien päätöksenteossa ja siten vaikeuttaa päätösten estämistä.
Lisäksi Saksan poliittisella näyttämöllä on keskusteltu myös opetustoimintaan liittyvistä kysymyksistä. Eräs poliittisen koulutuksen keskus on ilmoittanut aikovansa jatkaa "Koulu ilman rasismia" -verkoston tukemista huolimatta mahdollisista poliittisista paineista. Verkosto on saanut tukea noin 150 000 euroa vuosittain tapahtumiin.