Saksalaiskysely: Kyberrikollisuus yleistyy, turvatoimien käyttö vaihtelee
Saksan viranomaisten kysely osoittaa, että yli 3 000 saksalaista koki kyberrikollisuutta viime vuonna. Tietoisuus ja toimenpiteiden käyttö vaihtelevat kuitenkin merkittävästi.
Uusi kyberturvallisuusseuranta vuodelle 2026, jonka ovat toteuttaneet Saksan liittovaltion tietoturvavirasto (BSI) ja poliisin rikostentorjuntavirasto (ProPK), paljastaa huolestuttavan kuvan kyberrikollisuuden tilasta Saksassa. Yli 3 000 saksalaiselta tehdyssä kyselyssä selvisi, että joka kymmenes henkilö joutui kyberrikollisuuden uhriksi viime vuoden aikana. Tästä huolimatta merkittävä osa väestöstä ei ryhdy riittäviin turvatoimiin oman tietoturvansa suojaamiseksi.
Verkkokauppapetokset olivat yleisin kyberrikollisuuden muoto (22 prosenttia), jota seurasivat luvattomat pääsyt verkkotileille (14 prosenttia) ja verkkopankkipetokset (13 prosenttia). Phishing-hyökkäykset olivat myös yleisiä (12 prosenttia). Vaikka 88 prosentissa tapauksista syntyi konkreettista vahinkoa, mediaanivahinko oli 250 euroa, kun taas keskimääräinen vahinko oli lähes 3 000 euroa. Tutkimuksessa tuotiin esiin, että lähes neljännes kyselyyn osallistuneista ei koskaan hakenut tietoa kyberturvallisuudesta.
Tiedonhankinta kyberturvallisuudesta tapahtuu useimmiten internetin (62 prosenttia) kautta, jota seuraavat perhe ja ystävät (38 prosenttia) sekä sosiaalinen media (32 prosenttia). Erityisen suosittuja ovat neuvot hätätilanteisiin (54 prosenttia) sekä ohjeet rikosten tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Kyselyssä havaittiin, että keskimäärin vain kuusi 19:stä suojatoimenpiteestä tunnettiin ja niistä vajaa neljä otettiin käyttöön. Vahvat salasanat ja virustorjuntaohjelmat olivat yleisimmin tunnettuja ja käytettyjä toimenpiteitä.
Kysely paljasti myös mielenkiintoisen ristiriidan riskinarvioinnissa. Vaikka kolmannes arvioi joutuvansa todennäköisesti kyberrikollisuuden uhriksi, yli puolet piti omaa riskiään vähäisenä. Yllättäen ne, jotka arvioivat riskinsä korkeaksi, tunsivat ja käyttivät keskimäärin vähemmän suojatoimenpiteitä kuin muut.
Tutkimus tunnisti myös kasvavan tietoisuuden tekoälyn käytöstä rikollisuudessa. Yleisimpiä olivat tekoälyn luomat tai manipuloidut videot ja kuvat (55 prosenttia) sekä tekoälyn avulla toteutetut huijauspuhelut, joissa matkitaan ääniä (54 prosenttia).