Bundesfinanzhof selventää konsernilainojen korkoja

Saksan korkein verotuomioistuin (Bundesfinanzhof, BFH) on antanut merkittävän päätöksen, joka selventää konsernin sisäisten lainojen korkojen määrittämistä verotuksessa. Päätös koskee tilannetta, jossa saksalainen tytäryhtiö oli ottanut lainaa hollantilaiselta konsernirahoitusyhtiöltä vuosina 2001–2004. Veroviranomaiset olivat riitauttaneet lainojen korot ja vaatineet niiden alentamista, mikä olisi johtanut verotettavan tulon kasvuun.

Alkuperäisessä tapauksessa lainaaja oli käyttänyt korkojen määrittämiseen hintavertailumenetelmää (Euribor lisättynä korkomarginaalilla). Verohallinto kuitenkin katsoi, että konsernin sisäisen rahoitusyhtiön ei tulisi soveltaa tätä menetelmää, vaan kustannuslisämenetelmää, koska yhtiön toiminnot eivät vastanneet pankkeja. Tämä olisi johtanut matalampiin korkoihin ja osittaiseen verotukseen piilovoitonjakona.

Bundesfinanzhof kumosi alemman oikeusasteen päätöksen ja palautti asian käsiteltäväksi. Tuomioistuin linjasi selkeästi, että hintavertailumenetelmä on ensisijainen menetelmä konsernilainojen korkojen määrittämisessä, myös silloin kun lainat ovat vakuudettomia. Lisäksi päätöksessä todetaan, että lainanottajan luottokelpoisuuden arvioinnissa tulee käyttää sen omia, erillistä liiketoimintaa (stand-alone) koskevia arvioita, eikä koko konsernin luottoluokitusta. Konsernin tuki voidaan huomioida vain, jos se parantaisi lainanottajan luottokelpoisuutta myös riippumattoman rahoittajan näkökulmasta.

Päätöstä on pidetty alan asiantuntijoiden keskuudessa tervetulleena, sillä se tuo selkeyttä pitkään jatkuneisiin kiistoihin. Linjaukset ovat myös yhdenmukaisia OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden kanssa ja voivat vähentää verotuksellisia kiistoja tulevaisuudessa. Bundesfinanzhof on sittemmin julkaissut lisää vastaavia päätöksiä, jotka korostavat vakuudettomien konsernilainojen korkeamman koron tarvetta.