GFRP-komposiittitehtaan perustaminen Intiassa vaatii 3-200 miljoonaa euroa
IMARC Groupin raportti kuvaa lasikuituvahvisteisen polymeerin (GFRP) valmistuslaitosten perustamiskustannuksia Intiassa. Investoinnit vaihtelevat 3 miljoonasta eurosta 200 miljoonaan euroon.

IMARC Groupin analyysin mukaan lasikuituvahvisteisten polymeerien (GFRP) valmistustehtaiden perustaminen Intiaan tarjoaa merkittäviä investointimahdollisuuksia, mutta vaatii huomattavaa pääomaa. Kustannukset vaihtelevat 3 miljoonasta eurosta pieneen uudelleenkiertokuituaihioita valmistavaan yksikköön aina 200 miljoonaan euroon moniprosessilaitosta varten.
GFRP-komposiitit, jotka yhdistävät vahvoja lasikuituja ja kestävää polymeerihartsia, ovat kevyitä, ruostumattomia ja erittäin lujia painoonsa nähden. Intiassa niitä käytetään laajasti silloissa, rannikkorakenteissa, vesisäiliöissä, teollisuuslaitosten ritilöissä ja kaapelikouruissa sekä putkina ja paneeleina eri sektoreilla. Lasikuitukomposiitit muodostavat noin 98,5 prosenttia Intian komposiittien kulutuksesta.
Valmistuslaitoksen investointikustannukset riippuvat merkittävästi tuotantoprosessista ja skaalasta. Pienempi, 1000–2000 tonnin vuosikapasiteetin uudelleenkiertokuituaihioita valmistava yksikkö voi maksaa 3–10 miljoonaa euroa. Suurempi, 5000–10000 tonnin vuosikapasiteetin pultruusiolinjoja käyttävä tehdas vaatii 25–60 miljoonaa euroa, ja laaja moniprosessitehdas jopa 100–200 miljoonaa euroa.
Raaka-aineet, pääasiassa lasikuitulanka ja hartsi, muodostavat 60–70 prosenttia käyttökustannuksista. Hyvin johdetun laitoksen bruttokate on tyypillisesti 35–45 prosenttia ja nettokate 15–20 prosenttia. IMARC Groupin mukaan investoinnin takaisinmaksuaika on 3–5 vuotta, ja sisäinen korkokanta (IRR) voi olla 18–25 prosenttia.