IBM-tutkimus: Tekoälyongelmat etenevät EMEA-yritysten johtoportaaseen
IBM:n tutkimuksen mukaan 80 prosenttia eurooppalaisten ja Lähi-idän yritysten johtajista raportoi tekoälyyn liittyvistä välikohtauksista, mutta vain 40 prosenttia on päivittänyt hallintakäytäntöjään.
Uusi IBM:n tutkimus osoittaa, että tekoälyyn liittyvät välikohtaukset ovat yleisiä Euroopan ja Lähi-idän yrityksissä, ja ne etenevät usein johtokunnan tai ylimmän johdon tietoon. Kuitenkin yritysten valmius hallita tekoälyn käyttöön liittyviä riskejä ei pysy teknologian käyttöönoton tahdissa.
Tutkimukseen vastanneista 80 prosenttia ilmoitti, että tekoälyyn liittyvä välikohtaus – kuten agentin epäonnistuminen, tietojen paljastuminen, tekoälyn tekemä päätösvirhe tai tietoturvaloukkaus – eteni heidän yrityksensä johtokuntaan tai ylimpään johtoon viimeisen vuoden aikana. Tästä huolimatta alle puolet (40 prosenttia) näistä organisaatioista on muuttanut tekoälyn hallintakäytäntöjään tai viitekehyksiään vastauksena.
Kun tekoälyn käyttöönotto etenee nopeammin kuin hallinta- ja vaatimustenmukaisuuskehykset ovat valmiita, enemmistö (56 prosenttia) kyselyyn vastanneista johtajista ilmoittaa jatkavansa etenemistä sovittujen riskirajojen puitteissa hallinnon sopeutuessa. Vain kolmasosa viivästyttää käyttöönottoa, kunnes hallinto on valmis.
Tutkimus, johon osallistui yli 3 200 johtajaa kahdeksassa Euroopan ja Lähi-idän maassa, viittaa siihen, että hallintokäytännöt joutuvat entistä kovempaan testiin, kun tekoälyagentit ottavat enemmän autonomisia tehtäviä. Kolme neljäsosaa odottaa tekoälyagenttien tekevän päätöksiä tietyllä autonomian tasolla vuoteen 2027 mennessä, mutta vain 37 prosentilla on hallintajärjestelmä, joka on suunniteltu skaalautumaan agenttipohjaisen tekoälyn käyttöönoton mukana.
Tutkimuksen mukaan vain 37 prosentilla yrityksistä on muodollinen, hallituksen tarkastama kvantifiointi tekoälyn hallinnan puutteiden aiheuttamista taloudellisista riskeistä. Vaikka lähes kaikki johtajat (98 prosenttia) ovat osoittaneet tekoälyriskin vastuun hallitustasolla, selkeää yksimielisyyttä vastuusta haitallisista seuraamuksista ei ole.