Uusi oikeuskäytäntö lisää yritysjohtajien vastuuta maksukyvyttömyystilanteissa

Saksan liittovaltion tuomioistuin (Bundesgerichtshof) on 19. joulukuuta 2017 antamallaan päätöksellä selventänyt maksukyvyttömyyden määrittelyä ja samalla lisännyt yritysjohtajien henkilökohtaista vastuuta. Uusi oikeuskäytäntö vaikeuttaa johtajien asemaa, sillä se laajentaa ajanjaksoa, jonka aikana yrityksen taloudellinen tila arvioidaan maksukyvyttömyyden määrittämiseksi.

Perinteisesti Saksan kauppalakia (GmbHG § 64) on tulkittu siten, että johtaja voi joutua korvaamaan yritykselle maksamansa varat, jos ne on maksettu maksukyvyttömyyden tai ylivelkaantumisen alkamisen jälkeen. Johtajan vastuulta on voitu vapautua, jos maksu olisi ollut perusteltu huolellisen liikkeenjohtajan näkökulmasta. Maksukyvyttömyys on määritelty tilanteeksi, jossa yritys ei kykene hoitamaan erääntyneitä velvoitteitaan.

Kiistakysymys on koskenut sitä, miten lyhyen aikavälin velvoitteet, eli seuraavan kolmen viikon aikana erääntyvät velat, tulee ottaa huomioon maksukyvyttömyyttä arvioitaessa. Liittovaltion tuomioistuin on nyt linjannut, että myös nämä tulevat velvoitteet ovat osa arviointia. Tuomioistuin hylkäsi ns. "keulavalliteorian", jonka mukaan velallinen voisi siirtää tulevia velvoitteita eteenpäin ilman, että häntä katsottaisiin maksukyvyttömäksi.

Päätöksessä todettiin myös, että yritysjohtaja ei voi yleisellä tasolla vedota kirjanpidon puutteisiin vastauksena velkojan vaatimuksiin. Johtajan on osoitettava yksityiskohtaisesti, miten kirjanpito ei vastaa todellista tilannetta. Tämä helpottaa yritysjärjestelyjen hoitajien työtä vaateiden esittämisessä ja samalla siirtää maksukyvyttömyyden alkamisen ajallisesti aikaisemmaksi. Dhpg-konsernin asiantuntijat tarjoavat neuvontaa insolvenssioikeuteen ja yritysjohtajien vastuukysymyksiin liittyen.