Islamilaisen rahoituksen on kilpailtava tavallisten säästäjien ja sijoittajien kanssa
Lontoon AlBaraka Summitissa puhuneet vaativat selkeämpiä tuotteita, parempaa läpinäkyvyyttä ja todisteita yhteisöille koituvista hyödyistä islamilaiselle rahoitusalalle.
Islamilaisen rahoituksen on kilpailtava palvelun, arvon ja luottamuksen perusteella voittaakseen tavalliset brittiläiset säästäjät ja sijoittajat. Tämän linjan vetivät puhujat Lontoossa järjestetyssä 5. AlBaraka Summitissa. Alan on myös osoitettava, kenelle sen hallinnoima varallisuus hyödyttää.
Summitin avannut AlBaraka Forum for Islamic Economy -järjestön pääsihteeri H.E. Yousef Hassan Khalawi korosti oikeudenmukaisuuden ja sosiaalisen vaikuttavuuden periaatteiden tärkeyttä islamilaisen talouden kasvussa, myös tekoälyn kaltaisten uusien varallisuusmuodostuksen lähteiden rinnalla. Päivän keskusteluissa pohdittiin, miten ala voi tuoda eettiset periaatteensa näkyviksi asiakkaille ja yhteisöille, esimerkiksi parantamalla pankkiasiakkaiden palvelua ja tukemalla työllisyyttä, yrityksiä ja yhteisöjä.
Uskonnollinen oppinut H.E. Mufti Muhammad Taqi Usmani muistutti, että rahoitusjärjestelmien on otettava huomioon korot (riba) ja liiallinen spekulaatio (gharar). Hänen mukaansa kaiken varallisuuden luomisen on perustuttava todellisiin taloudellisiin varoihin. Hän kannatti voitto-osuusmalleja ja moderniin rahoitukseen sovellettavia islamilaisia sopimuksia, kuten Murabahah'ta ja Sukuk-instrumentteja.
Mauritiuksen asumis- ja maaministeri Shakeel Ahmed Yousuf Mohamed painotti hyvää hallintoa, sääntelykehyksiä ja tilivelvollisuutta islamilaisen talouden eettisten perusteiden ylläpitämisessä ja yleisön luottamuksen vahvistamisessa. "Hyvät aikomukset eivät riitä – etiikka vaatii järjestelmiä ja luottamus on suunniteltava", hän totesi.
Summitissa esitettiin, että islamilaisen rahoituksen tulisi olla selkeämmin yhteydessä Ison-Britannian kuluttajansuojaa koskevaan lakiin, joka korostaa reilua arvoa, asiakasymmärrystä ja tukea. Alan tulisi tehdä nämä hyödyt helpommin tunnistettaviksi, kun länsimaisia rahoitustuotteita verrataan islamilaisiin tuotteisiin. Samalla alan toimijoita haastettiin tarjoamaan vahvempaa näyttöä rahoituksensa tuloksista.