Työelämän häpeän käsittely vaikeampaa kuin luultiin

Fast Company -lehden toimittaja kokeili omassa työssään uutta lähestymistapaa: häpeän poistamista huonoilta tai tuottamattomilta työpäiviltä. Kokeilu osoittautui odotettua vaikeammaksi, jaartikkeli pureutuu siihen, miksi häpeä ilmenee sitkeästi tietyillä elämänalueilla, kuten työssä.

Alun perin ajatus häpeän poistamisesta kumpusi haastattelusta naisen kanssa, joka oli rakentanut liiketoimintansa "cozy entrepreneurship" -periaatteiden mukaisesti, optimoiden sen elämäänsä eikä päinvastoin. Yksi hänen keskeisistä säännöistään oli häpeän eliminoiminen ja ankarista sisäisistä äänistä vapautuminen.

Kokeilun ensimmäisellä viikolla toimittaja huomasi, että hyvinvoivana – riittävästi nukkuvana, liikkuvana ja sosiaalisesti aktiivisena – häpeän tunne ei juurikaan noussut pintaan. Ongelmia alkoi kuitenkin ilmetä elämän tuodessa mukanaan odottamattomia haasteita, kuten univajeen, sairastelun tai aikataulujen pettämisen. Tällöin sisäiset kriittiset äänet voimistuivat, vaikka looginen mieli tiesi myötätunnon olevan tarpeen.

Psykologian professori Lydia Woodyatt Flindersin yliopistosta selittää, ettei häpeän tavoitteellinen poistaminen ole terveellistä, sillä tunteet ovat luonnollinen osa ihmisyyttä. Sen sijaan Woodyatt ehdottaa häpeän kokemista signaalina, joka varoittaa sosiaalisesta mitätöinnistä tai poissulkemisesta. Työelämässä, erityisesti korkean suorituspaineen ympäristöissä, tämä tunne voi korostua, koska siihen liittyy usein ryhmän normeja ja odotuksia omaksuminen. Lisäksi oman identiteetin vahva sitoutuminen työhön voi lisätä painetta ja pelkoa epäonnistumisesta.

Woodyatt suosittelee "kaikki tai ei mitään" -ajattelusta luopumista ja tilanteen uudelleenkehystämistä. Sen sijaan, että häpeää yritettäisiin poistaa, on hyödyllisempää pohtia, miten tilannetta voi korjata ja miten voi toimia arvojensa mukaisesti jatkossa. Toimittaja onkin nyt siirtymässä kohti keskustelua häpeän kanssa, pyrkien ymmärtämään sen viestiä sen sijaan, että taistelisi sitä vastaan.