Johtajat hukkaavat selkeyden, kun organisaatiot hakevat yhteisymmärrystä
Vaikka yhteisymmärrys on välttämätöntä päätöksenteolle, se voi johtaa omistajuuden heikkenemiseen, jos sitä käytetään vastuun välttelyyn. Yritysjohtajien on pohdittava, parantaako vai suojaako yhteisymmärrys päätöksiä.
Yritysjohtajat, jotka pyrkivät yhteisymmärrykseen organisaatiossaan, saattavat tahattomasti heikentää päätöksentekoa ja vastuullisuutta. Artikkelissa 'Alignment Doesn’t Always Work The Way Leaders Expect. Here’s The Reality They Often Miss' Entrepreneur-lehden sivuilla korostetaan, että yhteisymmärrykseen pyrkiminen voi joskus johtaa siihen, että kukaan yksittäinen henkilö ei enää kanna vastuuta päätöksestä.
Alkuperäinen ajatus yhteisymmärryksen takana on usein parantaa päätöksentekoa ja lisätä kurinalaisuutta, yhteistyötä ja huolellisuutta. Ongelma syntyy, kun yhteisymmärryksestä tulee keino suojata yksilöitä vastuulta sen sijaan, että se edistäisi todellista päätöksentekoa. Artikkelissa kerrotaan, että kun yhteisymmärrys ei enää paranna päätöstä vaan alkaa suojella ihmisiä omistajuudelta, kustannukset voivat nousta korkeiksi.
Korkein kustannus tässä yhteydessä on omistajuuden laimentuminen. Organisaatio voi vakuutella itselleen, että päätös on 'yhteisymmärryksessä', vaikka todellisuudessa on yhä vaikeampaa nimetä sitä henkilöä tai ryhmää, joka on todella vastuussa sen eteenpäin viemisestä. Tämä tilanne voi johtaa päätösten viivästymiseen tai jopa pysähtymiseen, kun vastuu hajautuu liikaa.
Johtajien tulisi perinteisen 'Olemmeko yhteneviä?' -kysymyksen sijaan esittää itselleen kriittisempi kysymys: 'Parantaako tämä yhteisymmärrys päätöstä, vai suojeleeko se ihmisiä omistajuudelta?'. Tällä tavalla voidaan varmistaa, että yhteisymmärryksen tavoittelu tukee organisaation tehokkuutta ja vastuullisuutta sen sijaan, että se muodostuisi esteeksi.