Johtajat kamppailevat vapaa-ajan stressin kanssa
Saksankielinen termi 'Freizeitstress' kuvaa vapaa-ajan aiheuttamaa stressiä. Monille johtajille työn ulkopuolinen aika voi tuntua uhkaavalta, jos kiireestä on tullut selviytymiskeino.
Monet johtajat kokevat vapaa-ajan stressiä, eli saksaksi 'Freizeitstressiä', joka syntyy siitä, kun on tottunut jatkuvaan toimintaan. Kun työpäivä päättyy ja loma alkaa, tyhjä kalenteri voi tuntua ahdistavalta, ja vapaa-ajasta tulee suoritus, jota yritetään optimoida.
Johtajille tämä voi olla erityisen haastavaa, sillä työ tarjoaa usein rakennetta, statusta ja tunteen hyödyllisyydestä. Kun nämä vaatimukset poistuvat väliaikaisesti, voi syntyä identiteettikriisi, ja kiireestä tulee selviytymisstrategia. Lomalla vapaa-ajan sijaan saatetaan suunnitella tulevia työtehtäviä tai tarkistaa sähköposteja, vaikka fyysisesti ollaan poissa töistä.
Tämä ilmiö on merkittävä, sillä pelkkä fyysinen poissaolo työpaikalta ei automaattisesti johda palautumiseen, jos mieli pysyy virkeänä ja jatkuvasti tavoitettavissa. Johtajat voivat oikeuttaa tätä roolinsa vaatimuksilla, mutta myös perfektionismi ja pelko putoamisesta kelkasta voivat pitää heidät yhteydessä työhön. Tuloksena on paluu lomilta ilman todellista lepoa.
Todellinen lepo voi tuntua aluksi epämukavalta, kun mieli sopeutuu stimulaation ja validoinnin puutteeseen. Johtajien tulisi vastustaa tarvetta täyttää jokainen hetki ja sallia itselleen tylsistymistä. Sen sijaan, että vapaa-aikaa käsitellään suorituskohteena, se on mahdollisuus irrottautua työn vaatimasta roolista ja yhdistää uudelleen itseensä, joka on jäänyt työn kiireen alle.