Johtajuus ei ymmärrä tunteiden merkitystä suorituskyvylle
Johtajuuden keskeinen totuus suorituskyvyn parantamisesta on edelleen omaksuttavana: työntekijöiden emotionaalinen kokemus on ratkaisevaa. Perinteinen näkemys palkkioista ja kannustimista ei yksin riitä.
Kollektiivinen ymmärrys johtajuudesta on hitasti muuttumassa, kun yhä useammat tunnustavat työntekijöiden tunnekokemuksen ratkaisevan merkityksen suorituskyvyn parantamisessa. Tämä oivallus haastaa pitkäaikaisen uskomuksen, jonka mukaan pelkät palkkiot, kannustimet ja tavoitteiden saavuttaminen riittäisivät takaamaan korkean suorituskyvyn.
Johtajien ja organisaatioiden tulisi keskittyä enemmän siihen, miten työntekijät tuntevat työssään, sillä tämä vaikuttaa suoraan heidän sitoutumiseensa ja työpanokseensa. Neurotieteen, psykologian ja organisaatiokäyttäytymisen tutkimukset ovat osoittaneet, että tunteet eivät ole este rationaaliselle ajattelulle, vaan ne ovat välttämättömiä hyvälle päätöksenteolle ja toiminnalle.
Tämä näkemys on ristiriidassa perinteisen johtamiskulttuurin kanssa, joka on usein pyrkinyt eristämään tunteet työyhteisöstä. Uusimmat tutkimukset kuitenkin korostavat, että myönteiset tunteet, kuten luottamus ja arvostus, leviävät organisaatiossa ja edistävät yhteistyötä, luovuutta ja resilienssiä. Tutkijat, kuten Barbara Fredrickson, ovat osoittaneet, että ihmiset suoriutuvat parhaiten, kun he kokevat positiivisia tunteita johdonmukaisesti.
Painostus ja jatkuva vastuullisuus ovat tärkeitä, mutta ne eivät yksin riitä. Tutkimus osoittaa, että ihmiset suoriutuvat parhaiten, kun myönteiset tunnekokemukset ovat riittävästi läsnä tukemassa oppimista, yhteistyötä ja sinnikkyyttä. Johtajien on ymmärrettävä, että työntekijöiden emotionaalinen hyvinvointi on suoraan yhteydessä heidän tuottavuuteensa ja sitoutumiseensa.