LUM: Hyönteistoukkia löytyi runsaasti Itämeren meripihkasta

Münchenin Ludwig-Maximilians-yliopiston (LMU) tiedemiehet ovat osoittaneet, että surviaisten ja kärpästen toukkia esiintyy Itämeren meripihkassa huomattavasti enemmän kuin aiemmin on arveltu. Uudet löydöt valottavat hyönteisten evoluutiota ja Eoseeni-kauden (noin 56–33,9 miljoonaa vuotta sitten) Itämeren meripihkametsien ekologiaa.

Tutkimuksessa analysoitiin yli sataa meripihkaesineisiin sulkeutunutta hyönteistoukan jäännöstä. Valtaosa löydetyistä toukista kuului surviaisiin (Bibionomorpha), joiden evoluutiohistoria ulottuu yli 200 miljoonaa vuotta taaksepäin. Erityisen yleinen oli Mycetobia-suku, jonka toukkien perusteella tutkijat pystyivät rekonstruoimaan niiden kasvuprosessin. Tulokset osoittivat, että toukat kävivät läpi neljä kehitysvaihetta, aivan kuten nykyäänkin elävät sukulaisensa, ja niiden muotokin oli hyvin samankaltainen.

Toukkalöydöt viittaavat siihen, että Eoseeni-kauden metsät olivat kosteita ja niissä oli runsaasti hajoavaa orgaanista ainetta. Tutkijat löysivät myös ensimmäisen tunnistettavan fossiilisen toukan, joka kuului Pachyneura-ryhmään, jonka nykyiset edustajat viihtyvät lahopuulla. LMU:n tutkijat Viktor Baranov, Mario Schädel ja Joachim T. Haug julkaisivat havaintonsa verkkojulkaisu PeerJ:ssä. Heidän mukaansa löydökset tukevat uutta tulkintaa Euroopan meripihkametsistä lämpimänä ja kosteana, mutta vuodenaikaisesti vaihtuvana metsäekosysteeminä.

Yksi yllättävimmistä löydöistä oli toukka, joka edusti aiemmin tuntematonta ryhmää. Vaikka se kuului kärpästen heimoon (Bibionidae), sillä oli ainutlaatuinen yhdistelmä ominaisuuksia, joille ei löydy vastinetta nykyisistä edustajista. Tutkijat arvelevat tämän voivan kuvastaa hyönteisten evoluution kokeiluvaihetta, jossa eri kehityslinjat ovat itsenäisesti omaksuneet samankaltaisia piirteitä.