Nesteytetty maakaasu (LNG) laivojen polttoaineena: tilanne 2026
Nesteytetyn maakaasun (LNG) käyttö meripolttoaineena on vakiintunut, ja sen merkitys korostuu EU:n uusien päästömääräysten myötä. Polttoaineen ilmanlaatuvaikutukset ovat hyvät, mutta ilmastovaikutus riippuu metaanivuodoista.

Vuoteen 2026 mennessä nesteytetty maakaasu (LNG) ei ole enää kokeilupolttiaine laivaliikenteessä. Maailmanlaajuisesti liikenteessä on noin 800 LNG-käyttöistä alusta, ja lisää on tilauksessa. Tankkauspalveluita on saatavilla 222 satamassa, ja niitä varten on käytössä 62 tankkausalusta.
Samanaikaisesti EU:n FuelEU Maritime -asetus ja päästökauppajärjestelmä (ETS) ovat muuttaneet polttoainevalinnan pelkästä operatiivisesta kysymyksestä myös vaatimustenmukaisuuskysymykseksi. Laivanvarustajien ja rahtaajien on punnittava LNG:n tarjoamaa todellista lyhyen aikavälin vaatimustenmukaisuusarvoa. Pitkän aikavälin arvo riippuu metaanivuotojen hallinnasta ja siirtymisestä biokaasuun (bio-LNG) ja sähkömetaniin (e-methane).
LNG-polttoainekanta ei ole enää kokeellinen. Vuoden 2025 tilauskirjat osoittavat, että LNG muodostaa 58 % vaihtoehtoisilla polttoaineilla kulkevan konttilaivaston tilauksista. Infrastruktuurikatsaukset laskevat 222 satamaa, joissa LNG-tankkaus on mahdollista, ja lisäki 38 tankkausalusta on tilauksessa. Suurimmat toiminta-alueet ovat Luoteis-Eurooppa ja Itämeri, Välimeren länsiosat sekä Singapore–Kiina-akseli.
Miehitetyt alukset ovat vähentäneet rikkidioksidipäästöjä käytännössä nollaan. Myös pienhiukkasten ja noen päästöt ovat huomattavasti pienemmät verrattuna perinteisiin polttoaineisiin. Typenoksidien vähennys voi olla jopa 85 prosenttia. Noki on merkittävä ilmastoa lämmittävä epäpuhtaus, jonka väheneminen on tärkeää arktisilla alueilla.
LNG:n poltosta syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät kuin raskailla tai kevyillä polttoöljyillä. Elinkaaren kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttavat kuitenkin moottorityyppi ja metaanivuodot. Tästä syystä LNG:n ilmastovaikutuksista esitetään erilaisia arvioita. Yhteenveto on, että LNG on todistettu polttoaine, jolla on vähemmän paikallisia ilmansaasteita, mutta sen ilmastovaikutus riippuu moottorivalinnoista, metaanivuotojen hallinnasta sekä siirtymisestä uusiutuviin metaanilähteisiin.
EU:n FuelEU Maritime ja päästökauppajärjestelmä (ETS) vaikuttavat laivaliikenteen päästöihin EU:n satamissa. FuelEU asettaa kasvihuonekaasuintensiteettistandardit, jotka kiristyvät asteittain. EU ETS laskee CO₂-päästöjä vuodesta 2024 ja metaani- ja typpioksidipäästöjä vuodesta 2026. LNG soveltuu hyvin molempiin järjestelmiin, erityisesti kun metaanivuodot ovat hallinnassa.