CFO:t hyödyntävät tekoälyä, mutta luottamus ja osaaminen laahaavat perässä

Tukholmassa julkaistu uusi "The Nordic Finance AI Report 2026" -raportti paljastaa, että tekoäly on yleistynyt pohjoismaisten talousorganisaatioiden keskuudessa nopeammin kuin luottamus siihen. Raportin mukaan 80 prosenttia Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa työskentelevistä talousjohtajista käyttää tekoälyä päivittäin, mutta vain viidennes luottaa siihen täysin päätöksenteossa. Tämä kuilu teknologian käyttöasteen ja luottamuksen välillä muodostaa merkittävän haasteen talousfunktioille.

Tutkimukseen vastasi 250 pohjoismaista talousjohtajaa. Tulokset osoittavat, että vaikka tekoälyn potentiaali tunnistetaan, monet organisaatiot kamppailevat sen turvallisen ja käytännöllisen hyödyntämisen kanssa. Suurin este tekoälyn laajemman käyttöönoton tiellä ei ole teknologia tai budjetti, vaan sisäisen tekoälyosaamisen puute, jonka mainitsee haasteena jopa neljännes vastaajista. Monet ovat alkaneet käyttää tekoälyä ilman vastaavaa toimintatapojen ja prosessien muutosta.

Raportti erittelee myös maiden välisiä eroja. Tanska johtaa tekoälyn käyttöasteessa, mutta Suomen talousjohtajat suhtautuvat teknologian vaikutuksiin maltillisemmin kuin ruotsalaiset kollegansa. Suomessa 37 prosenttia käyttää tekoälyä laajasti talousfunktiossa, kun Ruotsissa osuus on 34 prosenttia ja Tanskassa lähes puolet. Suomalaisista 39 prosenttia arvioi tekoälyllä olevan negatiivisia vaikutuksia talousfunktioon, kun taas Ruotsissa luku on 54 prosenttia.

Mielenkiintoinen havainto koskee sukupolvieroja: alle 40-vuotiaat talousjohtajat hyödyntävät tekoälyä eniten, mutta ovat myös huolestuneimpia sen negatiivisista vaikutuksista. He uskovat kuitenkin vahvimmin nopeisiin muutoksiin talousfunktiossa, joissa teknisen ymmärryksen ja tekoälyosaamisen merkitys korostuu tulevaisuudessa. Vaikka työpaikkojen määrän odotetaan pysyvän ennallaan, osaamisvaatimukset muuttuvat nopeasti.