Norja harkitsee tiukempia sääntöjä älykameroille yksityisyyshuolien vuoksi

Norjan hallitus aikoo tiukentaa älylaseihin liittyvää sääntelyä, harkiten erityisesti kasvojentunnistuksen kaltaisten toimintojen rajoittamista julkisilla paikoilla. Digitalisaatio- ja julkishallintoministeri Karianne Tung ilmoitti hallituksen perustavan asiantuntijaryhmän tutkimaan älylasien ja vastaavien laitteiden sääntelyä.

Yksityisyyshuolet ovat nousseet keskiöön, ja Norjan tietosuojaviranomainen, Datatilsynet, on vaatinut kiireellistä arviota siitä, tarvitsevatko älylasit erityistä sääntelyä. Viranomainen ehdotti toimenpiteitä, kuten käyttörajoituksia (esim. kouluissa ja päiväkodeissa), myynnin tai oston rajoittamista, sekä vaatimuksia tuotteiden ja niiden tunnistusominaisuuksien suhteen. Se myös ehdotti asian nostamista Euroopan tasolle.

Hallitus on kuitenkin todennut, että olemassa olevat, teknologianeutraalit yksityisyyssäännökset kattavat jo älylasit. Ministeri Tung korosti, että uutta, erillistä sääntelyä ei välttämättä tarvita, viitaten maan nykyiseen lainsäädäntökehykseen ja tulevaan EU:n tekoäly- ja digipalvelulainsäädäntöön. Oikeusministeriö tutkii myös, riittävätkö nykyiset laeja toimenpiteet turvaamaan yksityisyyden.

Älylasit herättävät huolta, koska ne voivat kerätä tietoa ihmisistä ilman heidän suostumustaan tai tietoista vuorovaikutusta laitteen kanssa. Asiantuntijat ovat nostaneet esiin haasteita, kuten sivullisten yksityisyyden suojan ja vaikeuden antaa tai kieltää lupaa tietojen keräämiselle. Myös Intiassa on raportoitu kiistoista älylasien käytöstä julkisilla paikoilla, mukaan lukien tapaukset, joissa lasien väitetään tallentaneen ihmisiä ilman lupaa.