Öljysiementuotannon liitto arvioi: Sianlihan ja siipikarjan ruokintaa ei voida täysin muuttaa ilman geneettisesti muunneltuja raaka-aineita

Saksan öljysiementuotantoa edustava OVID-liitto (Verband der ölsaatenverarbeitenden Industrie in Deutschland) on julkaissut analyysin, jonka mukaan Saksan täydellinen siirtyminen geneettisesti muuntelemattomaan (GMO-vapaaseen) eläinrehuun maataloudessa on epärealistista ja johtaisi huomattaviin kustannuksiin.

Liiton mukaan saksalaiset maatilat syöttävät vuosittain lähes 10 miljoonaa tonnia proteiinirehua, josta noin 3,7 miljoonaa tonnia tuotetaan kotimaassa. Loput lopuista 65 prosentista, jota kutsutaan "proteiinivajeeksi", tuodaan pääasiassa geneettisesti muunneltuna soijana, suurimmaksi osaksi Brasiliasta.

OVID:n toimitusjohtaja Petra Sprick totesi EuroTier-messuilla Hannoverissa, että GMO-vapaan rehuntuotannon lisääminen on mahdollista pitkällä aikavälillä, mutta se vaatii riittävät kannustimet, kuten taloudellisen kompensaation ja toimitusketjun tunnustuksen. Hän korosti myös tarvetta lisätä rapsin ja soijan viljelyä Euroopassa sekä sertifioidun GMO-vapaan soijan tuontia.

"Täydellinen luopuminen genetiikan käytöstä saksalaisessa eläinrehussa kiristäisi voimakkaasti kilpailua saatavilla olevista maatalousraaka-aineista ja johtaisi merkittäviin lisäkustannuksiin", Sprick sanoi. Analyysi osoittaa, että vaikka Euroopan unioni voisi hankkia maailmanmarkkinoilta 9,3 miljoonaa tonnia GMO-vapaata soijaa, se kattisi vain neljänneksen Euroopan 33 miljoonan tonnin vuosittaisesta soijarouhetarpeesta.

Donaun alueella viljellyn eurooppalaisen soijan jalostusta on lisätty ADM:llä Straubingissa. Yrityksen mukaan kysyntä GMO-vapaalle soijalle kasvaa Saksassa, erityisesti eteläisillä markkinoilla. Tärkein kotimainen proteiinikasvi Saksassa on kuitenkin rapsi, jonka osuus proteiinivajeen pienentämisessä on 80 prosenttia. OVID:n mukaan kotimaisen rapsin ja eurooppalaisen soijan viljelyn edistymisestä huolimatta täydellisen proteiinivajeen umpeen kurominen on epärealistista.