Pakistanin turvallisuusongelmat seurausta omista strategisista valinnoista

Pakistanin nykyinen turvallisuuskriisi, joka ulottuu jännitteisiin Afganistanin kanssa lännessä, vastakkainasetteluun Intian kanssa idässä ja jatkuvaan militanttiväkivaltaan kotimaassa, nähdään merkittävässä määrin maan omien pitkäaikaisten strategisten valintojen seurauksena.

Maan suhteiden heikkeneminen Afganistanin Talibanin kanssa ja Tehrik-i-Taliban Pakistanin (TTP) uudelleenaktivoituminen todistavat, että "strategisen syvyyden" doktriini ja militanttiryhmien valikoiva kohtelu ovat johtaneet strategiseen takaiskuun turvallisuuden sijaan. Analyysi korostaa myös ristiriitaa: Pakistan tuomitsee Intian painostustoimet, mutta käyttää itse ilmaiskuja, rajojen sulkemisia, kaupparajoituksia ja diplomaattista painetta Afganistania vastaan rajat ylittävän militanttitoiminnan vuoksi.

Samanaikaisesti Khyber Pakhtunkhwan ja Balochistanin väkivalta, ISIS-K:n, al-Qaidan ja muiden aseellisten verkostojen läsnäolo, alleviivaavat alueellisen militanttiympäristön hajanaisuutta ja vaikeaa hallittavuutta. Johtopäätös on, että edes vahvat suhteet Kiinan ja Turkin kanssa eivät voi suojata Pakistania näiden politiikkojen seurauksilta. Nykyinen vaikea tilanne heijastaa strategisesta syvyydestä, erilaisista lähestymistavoista militanssiin ja pakottamisesta kestävien poliittisten ratkaisujen sijaan koituneita kumulatiivisia kustannuksia.

Tilanne on kärjistynyt vuonna 2026, kun Pakistan on tehnyt ilmaiskuja Afganistaniin TTP:n uhan torjumiseksi ja painostanut Kabulin hallintoa. Samalla suhteet Intiaan ovat edelleen jäissä, ja sisäinen turvallisuustilanne pysyy haastavana. Vaikka Pakistanin suhteet Kiinaan ja Turkkiin ovat vakaat, ne eivät riitä kumoamaan maan omien aiempien strategisten valintojen negatiivisia seurauksia.