Lääkealan etujärjestö: Sote-järjestelmä ei ole valmis kriiseihin

Saksan lääkealan etujärjestö BPI on esittänyt huolensa maan terveydenhuollon ja lääkehuollon riittävästä valmiudesta kriisitilanteissa, kuten sodissa tai pandemioissa. Järjestö on julkaissut turvallisuusstrategian, jolla se pyrkii herättämään huomiota ja edistämään kansallista ja eurooppalaista omavaraisuutta lääkehuollossa.

BPI:n mukaan Saksan lääkehuolto on erittäin haavoittuvainen, sillä noin 80 prosenttia lääkkeistä on geneerisiä ja kaksi kolmasosaa lääkeaineista valmistetaan Aasiassa, erityisesti Kiinassa ja Intiassa. Tämä suuri riippuvuus ulkomaisista toimittajista muodostaa merkittävän riskin, kuten COVID-19-pandemian aikana nähtiin, kun Intia rajoitti lääkevientiä omien tarpeidensa turvaamiseksi.

Järjestön mukaan geopoliittiset jännitteet, ilmastokriisi ja antibioottiresistenssin kaltaiset uudet uhat pahentavat tilannetta. Euroopassa on enää vain vähän lääkeainetuotantoa, ja esimerkiksi penisilliinin tuotantoEuroopassa keskittyy muutamiin toimipisteisiin, joista yhden sulkeutuminen – esimerkiksi teknisen häiriön tai hyökkäyksen vuoksi – voisi vaarantaa koko mantereen antibioottihuollon. Tällaiset tuotantolaitokset nähdään nyt strategisina riskiankkureina.

BPI:n politiikasta vastaava johtaja Sebastian Schütze korostaa, että lääkkeiden hintapaine on ajanut tuotantoa pois Saksasta, tehden siitä kannattamatonta. Vaikka ongelma on tunnistettu, lääkeaineiden tuotanto jatkaa edelleen siirtymistään pois Euroopasta. Schütze varoittaa, että vaikka kotioloissa ongelma ei ole aina näkyvillä, yli 500 lääkettä on tällä hetkellä toimitusvaikeuksissa Saksassa. Tämä markkinoiden keskittyminen vähentää järjestelmän joustavuutta kriisitilanteissa.