Plusnet: Kuituverkon rakentamisen rahoitusmallit selvitetty – ketkä maksavat?

Saksassa käynnissä oleva laaja kuituverkon rakentaminen perustuu kahteen pääasialliseen rahoitusmalliin: yritysten omaan rahoitukseen ja julkisesti tuettuihin hankkeisiin. Plusnet GmbH, saksalainen tietoliikenneoperaattori, on julkaissut selvityksen näiden mallien eroista, tarkoituksenaan valottaa, miten maan Digitalisaatiohankkeita rahoitetaan.

Saksan hallituksen tavoitteena on varmistaa, että vuoteen 2030 mennessä kaikilla kotitalouksilla, yrityksillä ja julkisilla laitoksilla on pääsy erittäin nopeisiin liitäntöihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pyritään nopeuttamaan luvitus- ja rakentamismenettelyjä. Suurin osa, noin 92 prosenttia, kuituverkon rakentamisprojekteista Saksassa toteutetaan verkko-operaattoreiden itsensä rahoittamana. Tämä ns. "markkinat ensin" -periaate tarkoittaa, että yritykset investoivat yksityisesti kuitu- ja 5G-verkkojen rakentamiseen, kantaen valtaosan kokonaiskustannuksista, jotka arvioidaan 50–90 miljardiksi euroksi.

Yritysten itsensä rahoittamassa mallissa (eigenwirtschaftlich) operaattorit solmivat sopimuksia kuntien kanssa, mutta rakentaminen aloitetaan vasta, kun riittävä määrä ennakkosopimuksia asiakkailta on saatu. Yleensä tarvitaan 20–40 prosentin asiakasosuus hankkeen taloudellisen kannattavuuden varmistamiseksi. Tässä mallissa yritykset hallinnoivat ja tarjoavat nopeaa internetiä omissa verkoissaan asiakkailleen. Lisäksi ne voivat vuokrata infrastruktuuriaan muille operaattoreille maksua vastaan.

Sen sijaan harvaan asutuilla alueilla, joilla rakentaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa pelkästään yksityisellä rahoituksella, turvaudutaan julkiseen tukeen (gefördert). Euroopan unioni, liittovaltio ja osavaltiot myöntävät varoja Gigabit-verkkojen rakentamisen tukemiseksi. Kunnat hallinnoivat näitä tukia ja voivat valita toteutusmalleja: joko "taloudellisen aukon mallin", jossa yritys saa tukea rakentamiskustannuksiin ja sitoutuu pitämään verkon toiminnassa ja avoimena kilpailijoille, tai "operaattorimallin", jossa kunta rakentaa verkon itse ja vuokraa sen operaattoreille aktiivisen teknologian käyttöön ja palveluiden tarjoamiseen.

Kuituverkon rakentamisen nopeuttamiseksi hallitus pyrkii vähentämään byrokratiaa ja pitkittymättömiä lupaprosesseja, jotka ovat hidastaneet alaa. Tästä huolimatta kuluttajien varovaisuus ja pitkät hyväksymisajat hidastavat edelleen kehitystä. Yhä useammat operaattorit tekevätkin yhteistyötä ja panostavat avoimiin verkkoratkaisuihin (Open Access) varmistaakseen verkkoinfrastruktuurinsa käytön ja tuotot.