Psykologit kyseenalaistavat älykkyysosamäärän mittaamisen
Älykkyysosamäärätestejä on pitkään käytetty älykkyyden mittarina, mutta asiantuntijat kritisoivat niiden rajoittuneisuutta ja kulttuurisia vinoumia.
Uudet näkemykset haastavat perinteisen käsityksen älykkyydestä, sillä psykologit ovat alkaneet kyseenalaistaa älykkyysosamäärätestien (ÄO) kykyä mitata todellista älykkyyttä.
Asiantuntijoiden mukaan ÄO-testit mittaavat kapeaa joukkoa taitoja, jotka liittyvät usein muodolliseen koulutukseen ja kulttuuriseen taustaan. Ne jättävät huomiotta käytännön älykkyyden ja ongelmanratkaisukyvyn todellisissa tilanteissa, jotka ovat tärkeitä ihmisen menestymisen kannalta.
"Älykkyys on hyvin monimutkainen asia. Sen määrittely ja mittaaminen ovat vaikeita", toteaa tohtori Rebecca Sear, psykologian professori Brunel University of Londonista. Sear on ollut mukana kampanjoinnissa, joka vaatii ÄO-testien käyttöön perustuvien, kansallisia älykkyysranking-tietokantoja hyödyntävien tutkimusten julkaisujen perumista.
Älykkyys ei ole yksittäinen, helposti mitattava ominaisuus, kuten pituus tai paino. Se on pikemminkin kokonaisuus erilaisia taitoja, kuten luovuus, empatia, sosiaalinen ymmärrys ja maalaisjärki, jotka eivät usein näy standardeissa ÄO-testeissä. Tutkimusten mukaan ÄO selittää vain noin 30 prosenttia koulumenestyksen vaihtelusta, mikä viittaa siihen, että testien tulokset voivat muodostua itsensä toteuttaviksi ennusteiksi opetuskontekstissa.
Nykyisten ÄO-testien ongelmana on niiden kulttuurinen vinouma ja riippuvuus muodollisesta koulutuksesta saaduista taidoista, kuten lukutaidosta, ajastetuista logiikkatehtävistä ja paperi-kynä -tehtävistä. Tämä tekee niistä epäluotettavia mittareita monimuotoisessa maailmassa.