Tutkijat eristävät DNA:ta muinaiset harsot
Senckenberg-tutkimuskeskuksen tiedemiehet ovat onnistuneet eristämään DNA:ta kahden ja kuuden vuoden ikäisistä harsotyyppisistä näytteistä. Menetelmää voidaan käyttää lajintunnistukseen.
Frankfurtissa sijaitsevan Senckenberg-tutkimuskeskuksen tutkijat ovat onnistuneet ensimmäistä kertaa eristämään geneettistä materiaalia hyönteisistä, jotka on suljettu hartsiin kaksi ja kuusi vuotta sitten. Tämän menetelmän avulla voidaan tunnistaa lajeja, mukaan lukien sukupuuttoon kuolleita eläimiä.
Tutkimus, joka julkaistiin PLOS ONE -lehdessä, keskittyi selvittämään, kuinka kauan hyönteisten DNA säilyy hartsissa. Senckenbergin Mónica Solórzano-Kraemer johti tutkimusta, johon osallistui tutkijoita useista eurooppalaisista yliopistoista.
"Emme aio kasvattaa dinosauruksia", Senckenbergin tutkija Mónica Solórzano-Kraemer kertoi viitaten Jurassic Park -elokuvaan. Heidän tavoitteenaan oli selvittää rakenteellisesti, kuinka kauan hyönteisten DNA säilyy hartsihautoissa.
Tutkijat käyttivät DNA:n eristämiseen PCR-tekniikkaa madagaskarilaisista havupuista peräisin olevista Ambrosia-kovakuoriaisista, jotka olivat hautautuneet hartsiin. Heidän havaintonsa osoittivat, että DNA säilyi kahden ja kuuden vuoden ikäisissä näytteissä.
Aiempia yrityksiä eristää DNA:ta miljoonia vuosia vanhoista meripihkanäytteistä tai tuhansia vuosia vanhasta kopalista ei ollut onnistuneet, koska ympäristötekijät olivat tuhonneet geneettisen materiaalin. Tämä uusi menetelmä voi avata ovia uusille tutkimusmahdollisuuksille fossiilien geneettisen analyysin alalla.
Tulevaisuudessa tutkijat aikovat testata menetelmää vanhemmilla näytteillä määrittääkseen tarkemmin DNA:n säilyvyyden hartsissa. Heidän mukaansa veden säilyminen hartsihautoissa saattaa vaikuttaa DNA:n stabiilisuuteen, mikä tekee toimivan DNA:n eristämisen miljoonia vuosia vanhoista meripihkoista epätodennäköiseksi.